Kotka: Rajanylitykset aiheuttavat yllätyksiä

Kaakonkulman vanhat yrittäjät ovat nähneet vilkastakin rajan ylittävää kaupankäyntiä, vaikka suurimmat investoinnit ovat suuntautuneet Lappeenrannan seudulle. Vaalimaalle vuonna 2018 valmistunut Zsar-outletkauppakeskus oli hetken aikaa suurmenestys, mutta ajautui velkasaneeraukseen jo parin vuoden toiminnan jälkeen. Sielläkin suurin osa asiakkaista on ollut suomalaisia.

Venäläisiä asuu Kotkan seudulla vakituisesti 3000–4000, ja monilla heistä on alueella yrityksiä, jotka tekevät rajan ylittävää bisnestä. He ovat myös usein Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia.

Kotkalaista Wanha Fiskari -ravintolaa ja kokousravintola Karhusaarta miehensä Matti Horton kanssa pyörittävä Riitta Horto kertoo huhtikuun lopussa, että rajanylityspaikoilla tilanteet tuntuvat muuttuvan jatkuvasti.

– Eilisilta meni pitkäksi, kun meillä oli venäläisyrityksen tilaisuus, ja viimeiset Pietarista tulleet vieraat juuttuivat rajalle liki kolmeksi tunniksi. Venäjän viranomaiset olivat kuulemma vaatineet uudenlaisia dokumentteja, joita ei aiemmin tarvittu.

Horton mukaan takavuosina venäläiset olivat sekä yleisiä että vakituisia ravintolavieraita.

– Monista tuli suorastaan ystäviä, ja kutsuimme heitä omiksi venäläisiksemme. Tyypillisesti ensimmäisellä kerralla pariskunta tuli kaksin, ja jos he pitivät tarjonnasta, seuraavalla kerralla mukana olivat niin lapset kuin isovanhemmatkin.

Venäläiset asiakkaat käyttivät alueella sekä ostoksiin että palveluihin huomattavasti enemmän rahaa kuin kotimaiset matkailijat, etenkin kun ruplan kurssi suhteessa euroon oli hyvä.

Horto kertoo, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy myös Suomessa asuvien venäläisasiakkaiden käytöksessä.

– He pitävät matalaa profiilia eivätkä puhu venäjää kovaan ääneen kuten aiemmin. Monet perheet, jotka aikaisemmin maksoivat kortilla, ovat pakotteiden takia siirtyneet käyttämään käteistä. Täällä toimivilla yrityksillä on usein tili suomalaisessa pankissa, ja firman kortti toimii normaalisti.

Eniten venäläisten Suomeen suuntautuvaan matkailuun on kuitenkin vaikuttanut ruplan kurssi suhteessa euroon. Valtaosa Suomessa lomailevista venäläisistä on lähialueilla asuvaa keskiluokkaa, ja valuuttakurssilla on suora yhteys heidän ostovoimaansa.

Venäjällä on ollut myös välillistä vaikutusta Kaakonkulman matkailuun. Kotka on ollut vakituinen kohde Itämerellä kulkeville risteilyaluksille. Niiden pääkohde on Pietari, ja kun sinne ei ole asiaa, eivät laivat tule Kotkaankaan. Jos matka suuntautuu Suomenlahdelle, itäisimmät satamat lienevät Tallinna ja Helsinki.

Ravintola-alalla 42 vuotta toiminut Horto alkaa jo jäähdytellä yrittäjänä, ja keskusteluja ravintolan myynnistä on käyty.

– Koronan ja nyt vielä sodan takia kuormitus tuntuu liian kovalta. On tämä melkoista uuvutustaistelua ollut.

Sen takia Horto päätti, ettei Karhusaarta markkinoida tänä kesänä lainkaan vaan keskitytään ainoastaan vanhoihin asiakkaisiin. Kaikki resurssit pannaan Wanhan Fiskarin toimintaan.

wanhafiskari.fi

Loviisa: Ravintolayrittäjä uskoo tulevaisuuteen

Mia Heijnsbroek-Wirén pyörittää Loviisassa Bistro & Butik Kronania, ja viime talvena hän ryhtyi myös Loviisan vanhimman ravintolan Degerby Gillen ravintoloitsijaksi.

Kunnallispolitiikassa pitkään toiminut Heijnsbroek-Wirén ryhtyi yrittäjäksi parinkymmenen vuoden tauon jälkeen keskellä pahinta korona-aikaa. Hän on nuoruudessaan pitänyt Kotkan Meriniemessä sijainnutta ravintola Café Segeliä.

– Aleksanterinkadulta vapautui loistava liiketila, jossa pystyin yhdistämään herkkukaupan ja bistron sekä kahvilatoiminnan, jota tilassa on ollut vuosikymmeniä. Halusin tarttua siihen heti kiinni, Heijnsbroek-Wirén sanoo.

Presidentinlinnan hovimestarina ja ravintola-alan ammattiopettajana lukuisia vuosia toimineelle Heijnsbroek-Wirénille tarjottiin Kronanin oheen Gilleä, kun edellinen ravintoloitsija lopetti.

Degerby Gille toimii normaalisti tilausravintolana, mutta on torstaisin lounasaikaan avoinna kaikille. Lisäksi ravintolassa järjestetään säännöllisesti teemaillallisia muun muassa blinien tai pihvien ystäville.

Vuonna 1695 rakennetun kiinteistön omistaa Aktiebolaget Rusthållet Ab ja sitä hallinnoi vuonna 1930 perustettu loviisalainen herraseura, Degerby Gille rf. Sen tarkoituksena on ylläpitää taloa ja siinä sivussa kokoontua noin yhdeksän kertaa vuodessa yhteisille illallisille, joihin liittyy esitelmiä ja vapaata keskustelua. Jäsenten puolisot pääsevät mukaan viiden vuoden välein järjestettävälle juhlaillalliselle, jolla muistellaan talon viimeistä asukasta, talossa sijainneen museon intendenttinä toiminutta Johan Edvard Danielsson Iverusta.

Kronanin ja Gillen lisäksi Heijnsbroek-Wirén on avaamassa kesäravintolaa puolen tunnin lauttamatkan päässä sijaitsevaan Svartholman saareen. Saariravintolakin päätyi hänelle onnekkaan sattuman kautta, kun aiem­pi yrittäjä halusi luopua paikasta.

Kuten kaikkialla muualla, on henkilökuntapula tosiasia myös Loviisassa, ja Svartholmaankin tulee vahvistukseksi kesäkokki Tallinnasta.

– Pyrin ratkaisemaan ongelmaa kouluttamalla kesätyöntekijät ammattioppilaitos Prakticumin kanssa niin, että he saavat valmiudet onnistua työssään hyvin ja toivottavasti motivoituvat tälle monimuotoiselle alalle.

Loviisa on talvisin melkoisen unelias paikkakunta, mutta kesäisin riittää kiirettä, varsinkin sään suosiessa. Loviisassa on runsaasti helsinkiläisiä kesäasukkaita, ja he käyttävät myös palveluita. Kesäasuminen puutalokaupungissa eroaa perinteisestä mökkeilystä muun muassa siten, että palvelut ovat lähellä ja ravintoloihin pääsee jalkaisin tai pyörällä.

Valtaosa kotimaisista turisteista tulee Loviisaan päiväretkelle, sillä moottoritieyhteys pääkaupunkiseudulta on nopea ja majoituskapasiteettia kaupungissa on niukasti. Venäläisten osuus matkailijoista on supistunut jo vuodesta 2015 Krimin miehitystä seuranneiden pakotteiden vuoksi. Nykyiset venäläisasiakkaat asuvat vakituisesti Suomen puolella.

Vilkkaimmat viikonloput ovat heinäkuussa ja varsinkin elokuun lopussa, jolloin kaupungissa järjestetään Loviisan Wanhat talot -tapahtuma. Sen aikana yleisöllä on mahdollisuus vierailla sisäänpääsymaksua vastaan vanhoissa taloissa, kodeissa ja puutarhoissa sekä seurata rakennusten kunnostusprosesseja.

Varsinaista ruuhkaa kaupunkiin on odotettavissa kesällä 2023, jolloin valtakunnalliset asuntomessut järjestetään Loviisanlahden itärannalle rakennettavalla Kuningattarenrannan asuinalueella.

degerbygille.fi

Virolahti: Paluumuuttaja haluaa pitää seudun elävänä

Virolahdelta kotoisin oleva keittiömestari Teemu Suomalainen otti perheensä sukutilalla sijaitsevan tilausravintolan haltuun vuonna 2014 ja ryhtyi viime vuonna varsinaiseksi yrittäjäksi. Suomalaisen äiti asuu tilalla edelleen ja on viime aikoihin asti toiminut luomuviljelijänä.

Teemu Suomalainen ei itse ole jatkamassa viljelyä, vaan pellot vuokrataan naapurille. Osan hän aikoo jättää perhospelloksi.

Ravintola Olkihattu on tehty Laurilan tilan vanhaan navettaan, josta lehmät lähtivät jo vuonna 1991. Olkihattu sijaitsee aivan Kaakon Golfin vieressä, joten sulan maan aikana potentiaalisia asiakkaita riittää.

Ravintolaa ei koskaan ole varsinaisesti markkinoitu venäläisasiakkaille, mutta satunnaisesti heitä on käynyt sekä lounailla että illallisilla.

– Tyyli on aika erilainen kuin suomalaisilla: pöytä tilataan täyteen ja kaikki ruokalajit samalla kertaa, Suomalainen sanoo.

Kaupankäynti on hiljentynyt alueella kokonaisuudessaan, etenkin niillä aloilla, joiden asiakkaat ovat olleet itärajan toisella puolella. Lomautuksia on todennäköisesti tulossa ainakin rahdinkäsittelyalalle, mikä näkynee pienellä viiveellä palveluiden kulutuksessa.

Vaikka asiakasmäärissä ei vielä ole tapahtunut suurta pudotusta, Venäjän hyökkäyssodalla on ollut välillisiä vaikutuksia. Joidenkin raaka-aineiden hinnat ovat nousseet merkittävästi, mutta Suomalainen uskoo, että asiakkaat ymmärtävät niiden vaikutuksen ravintolan hinnastoon. 

Suomalaisen liikeidea on omintakeinen, sillä tavallisesti tilausravintolana toimiva Olkihattu avautuu yleisölle viikonlopuiksi, jolloin siellä myydään ainoastaan 3–5 ruokalajin menukokonaisuuksia.

– Meidät mielletään fine dining -paikaksi, mutta kutsuisin sitä mieluummin fun diningiksi.

Fine diningin piirteitä ruoassa kuitenkin on annosten asettelussa ja makumaailmassa sekä tarjoilussa, vaikka valkoisia liinoja ei pöydissä olekaan.

Virolahdella on valtavasti kesämökkejä, ja mökkiläiset ovatkin iso potentiaalinen asiakasryhmä. Ravintolapalveluille tulee kysyntää, kun ruoanlaittovastuussa oleva kaipaa vapaailtaa.

Olkihattu on laajentamassa tilausravintolapalveluitaan, kun navetan vintille rakennetaan 120 hengen juhlatila. Suomalaisen kiikarissa ovat erityisesti häitään järjestävät.

– Yritän aina tarjota tuoreita ideoita ja mieluummin suppeampaa, mutta laadukkaampaa pitopalvelua hääaterioille.

Suomalainen uskoo verkostoitumisen voimaan, sillä aika ei riitä kaiken hoitamiseen itse, ja hän haluaa luoda maaseudulle uusia työpaikkoja perinteisten elinkeinojen lisäksi. Olkihatun myymät ohjelmapalvelut järjestää ulkopuolinen yritys. Suomalainen suosii myös esimerkiksi paikallisia pienpanimoita. Asiakaskuljetuksia varten solmittiin sopimus haminalaisen taksiyrittäjän kanssa.

– Kotkasta tai Haminasta pääsee tänne ja takaisin tilataksilla kiinteään hintaan.

Aikataulun mukaan kulkeva taksi hakee asiakkaat kotoa ja vie illallisen jälkeen takaisin.

Suomalainen on tehnyt Olkihatussa ison remontin, muun muassa keittiö rakennettiin kokonaan uudestaan, ja hiljattain on vanhaan rehusiiloon valmistunut uusi saunaosasto. Aikomuksena on rakennuttaa vielä uusia lomamökkejä Virojoen rantaan ja parantaa majoituskapasiteettia.  

Ravintola Olkihattu