Valtakunnallisen Veneilyn tulo- ja työllisyystutkimuksen mukaan kasvava veneilyharrastus tuo kuntiin lähes 400 miljoonan euron matkailutulot. Veneilijät työllistävät Suomessa suoraan lähes 2 500 henkilötyövuotta ja välillisesti yhteensä 3 800 henkilötyövuotta.
Haaga-Helian ammattikorkeakoulun toteuttamassa tutkimuksessa kuvatut tulo- ja työllisyysvaikutukset edustavat maan suurimpien veneilyjärjestöjen noin 47 600 jäsenen kulutuskäyttäytymistä.
Kaikkiaan veneilyn tulo- ja työllisyysvaikutukset ovat todennäköisesti huomattavasti tutkimuksessa osoitettua suuremmat, jopa miljardiluokkaa, sillä vesilläliikkujia on moninkertainen määrä tutkimuksen otantaan verrattuna.
Veneilijät kuluttavat monipuolisesti palveluita
Tutkimuksen mukaan veneilijöiden merkittävimpiä rahankäyttökohteita satamissa ovat polttoaineet, ravintola- ja kahvilapalvelut, huolto- ja korjauspalvelut, elintarvikkeet sekä kestokulutustavarat.
Pidemmillä venematkoilla on yleistä, että matka sisältää yöpymisen vierassatamissa. 80 prosenttia vastanneista yöpyy vähintään yhden yön satamassa.
Maksullisia majoituspalveluja veneilijät sen sijaan käyttävät vähän. Yleisimmin vierassatamien majoituspalveluja käyttävät purjeveneilijät. Vierassatamassa yöpyy tyypillisesti yhdessä veneessä 2–3 henkilöä, ja he viettävät aikaa satamissa noin 15 vuorokautta koko veneilykauden aikana.
Veneilijöistä suurin osa, 63 prosenttia, ennakoi veneilynsä pysyvän entisellään lähivuosina. Enemmän kuin joka viides ennakoi veneilymääränsä kasvavan seuraavan kolmen vuoden aikana. Kasvun taustalla on tyypillisesti uuden, paremman tai isomman veneen hankinta, lisääntynyt vapaa-aika tai eläkkeelle siirtyminen. Vain joka kymmenes vastaaja ennakoi veneilymääränsä pienentyvän.
Veneilijät toivovat vierassatamiin lisää erityisesti ostosmahdollisuuksia, laiturikapasiteettia sekä polttoaine- ja huoltamopalveluja. Merkittävää on, että joka kolmas veneilijä toivoo lisää myös ravintola- ja kahvilapalveluja. Osa veneilijöistä on myös sangen laatutietoisia kuluttajia, joten kysyntää voi olla hyvinkin kunnianhimoiseen palvelu- ja tuotetarjontaan satsaaville ravintoloitsijoille.
Yritykset näkevät kasvumahdollisuuksia
Elinkeinokyselyn mukaan yli 80 prosenttia veneilijöille palveluja tuottavista yrityksistä ja kunnista pitää vierasvenesatamien matkailullista merkitystä alueellaan melko tai erittäin tärkeänä. Vierassatamissa veneissään yöpyvät veneilijät ovat merkittäviä asiakkaita, jotka käyttävät aktiivisesti palveluita ja jättävät rahaa alueelle. Satamamaksun lisäksi veneilijät kuluttavat lähistön ostos-, ravintola- ja tankkauspalveluita.
Vierassatamien kyky vastata kysyntään on yritysten mukaan kohtalainen. Kehitystä hidastavina tekijöinä pidetään satamien perusfasiliteettien puutteellisuutta muun muassa tankkaus- ja vesipisteiden sekä saunojen osalta. Kasvun kannalta ongelmalliseksi koetaan myös venepaikkojen riittämättömyys ja ruuhkaisuus heinäkuun sesonkiaikana.
Ongelmia satamien palvelutuottajille tuovat myös logistiikka, toimitilojen ahtaus, työvoiman saatavuus sekä vesistöalueen palveluverkoston heikkous. Tällöin veneilijät eivät luota palvelujen saatavuuteen eivätkä laadun tasaisuuteen, mikä vaikuttaa heidän reittisuunnitelmiinsa ja sitä kautta asiakasvirtoihin.
Kaksi vastaajaa kolmesta näkee venematkailussa vielä paljon tai hyvin paljon kasvumahdollisuuksia. Vastaajista 30 prosenttia aikoo investoida venematkailun palveluihin tai infraan seuraavan kahden vuoden aikana.
Investointisuunnitelmissa ovat muun muassa kioskitoiminnan aloittaminen, kauppapalveluiden laajentaminen, asiakaspaikkojen lisääminen, veneilijöiden opastusten parantaminen ja erilaisten aktiviteettien lisääminen palvelutarjontaan. Myös kanoottilaiturien ja tavallisten laiturien rakentamiseen ja laadunparantamiseen satsataan, jotta ne vastaisivat paremmin veneilijöiden tarpeita.
Alueellisessa yhteistyössä kehitettävää
Venematkailun hyötyjen tunnistamisessa osana alueiden matkailua koetaan olevan vielä parantamisen varaa. Yritysten mainitsemia kehityskohteita ovat alueellisen venematkailutoiminnan näkyväksi tekeminen, retkisatamaverkoston parempi hyödyntäminen, kanoottireittien kehittäminen, kaupunkiorganisaation innostaminen pienveneilyn kehittämiseen, venepaikkoja lisääminen, markkinointikanavien ja varauspalvelun kehittäminen sekä alueen eri toimijoiden parempi verkostoituminen.
Lisätietoja:
Tutustu tutkimusraporttiin:
Kysy lisää:
Tutkimuspäällikkö Petteri Ohtonen,
petteri.ohtonen@haaga-helia.fi
Mikä tutkimus?
Tutkimuksen toteutti Haaga-Helia ammattikorkeakoulu ja toimeksiantajana oli maa- ja metsätalousministeriön saaristoasiain neuvottelukunta. Tutkimuksen asiantuntijoina toimivat Venealan Keskusliitto Finnboat ry, Pidä Saaristo Siistinä ry sekä Suomen Purjehdus ja Veneily ry.
Veneilijäkyselyn kohderyhmänä oli suurimpien veneilyjärjestöjen jäsenkunta ja muut veneilijät (vastausmäärä 1 578). Elinkeinokysely kohdistettiin valittuihin seitsemään pilottikuntaan: Hanko, Jyväskylä, Kotka, Parainen, Puumala, Savonlinna ja Vaasa. Kyselyyn osallistui yrityksiä ja kuntia (n = 90). Tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin heinä-elokuussa 2021.
Ruoka- ja juomatrendit ravintoloissa
01.03.2024
Lue lisää
Kokkimaajoukkue matkalla Stuttgartiin
15.10.2023