Vuosittainen elintarvikevalvonnan perusmaksu peritään kaikilta elintarvikevalvonnan piirissä olevilta toimijoilta, joiden liikevaihto ylittää 10 000 euroa vuodessa. Maksun suuruus on kaikille sama, 150 euroa. Sen lisäksi kunta perii entiseen tapaan erillisen maksun tekemistään tarkastuksista.

Kuntien elintarvikevalvonnan kustannuksista on viime vuosina katettu korkeintaan 15 % valvontamaksuilla, ja vuosimaksun tarkoituksena on kohentaa kustannusvastaavuutta.

Valvonnan piirissä olevista elintarvikehuoneistoista noin kaksi kolmasosaa on ravintoloita ja muita tarjoilupaikkoja. Määrä sisältää suurtaloudet, kuten koulut ja sairaalat.  Suurin osa vuosimaksuna kerättävistä euroista on peräisin tarjoilupaikoista. Alan maksama summa kasvaa runsaasta kahdesta miljoonasta eurosta yli seitsemään miljoonaan euroon vuodessa.

MaRa esitti lausunnoissaan eduskunnan lakia käsitelleille valiokunnille, että jos valvonnan perusmaksusta säädetään, sen käyttöönottoa ravintola-alalla olisi lykättävä koronaviruspandemian jälkeiseen aikaan.   Perusmaksu on luonteeltaan vero, eikä nykyisessä tilanteessa ei ole kohtuullista kohdistaa koronaepidemiasta rankimmin kärsineeseen toimialaan minkäänlaisia uusia veroja. MaRan näkemystä ei kuitenkaan otettu huomioon, vaan maksua aletaan periä kaikilta yrityksiltä jo ensi vuodesta lähtien.

Rikkeistä seuraamusmaksu

Uutena seurauksena elintarvemääräysten rikkomisesta lakiin on tulossa seuraamusmaksu, jonka suuruus olisi 300–5 000 euroa. Viranomainen voi määrätä maksun tilanteissa, joissa muut seuraamukset – esimerkiksi valmistuksen kielto tai markkinoilta poistaminen – ovat riittämättömiä, ja rikkomuksen toteen näyttäminen on yksinkertaista eikä vaatisi tutkintaa. Tarkoituksena olisi puuttua yleisimpiin rikkeisiin ja ehkäistä niitä ennalta.

Maksun määräämiseen ja sen suuruuteen vaikuttaa laiminlyönnin laatu, toistuvuus ja suunnitelmallisuus. Maksua koskevasta päätöksestä on valitusoikeus.

Ei pakollista kaupallista asiakirjaa

Lain kanssa yhtä aikaa voimaan tulleeseen elintarvikehygienia-asetukseen ei tullut suunniteltua säädöstä pakollisesta kaupallisesta asiakirjasta. Asetusehdotuksen mukaan jokaista elintarvikehuoneistosta toiseen lähetettävää elintarvike-erää olisi pitänyt seurata erillinen kaupallinen asiakirja. Ehdotusta perusteltiin jäljitettävyyden paranemisella.

Hyväksytyn asetuksen mukaan toimijan on säilytettävä elintarvikkeiden jäljitettävyystietoja vähintään yksi vuosi elintarvikkeiden lähettämisestä tai vastaanottamisesta. Toimija voi valita itselleen sopivan tavan tietojen säilyttämiseen. Säädösehdotusta muutettiin lausuntokierroksen perusteella. MaRa vastusti lausunnossaan vaatimusta kaupallisesta asiakirjasta.

Omavalvonnan kirjauksia on säilytettävä vähintään yksi vuosi päiväyksen umpeutumisen jälkeen tai elintarvikkeen käsittelyn jälkeen, kuten aiemminkin. Uusi velvollisuus on, että tehtyjen tutkimusten viimeisimmät tulokset on säilytettävä, vaikka aikarajat olisivat umpeutuneet. Tutkimustulokset säilytetään valikoimassa olevista tuotteista: niitä ei tarvitse säilyttää tuotekehittelyssä tehdyistä tutkimuksista.

Jouston mahdollisuutta lämpötiloihin

Elintarvikkeiden lämpötilavaatimukset säilyivät uudessa asetuksessa pääosin ennallaan. Toimijalle annetaan kuitenkin mahdollisuus poiketa säädetyistä lämpötiloista, jos hän voi osoittaa, ettei elintarviketurvallisuus vaarannu. Asetuksen perustelumuistion mukaan toimija voi poiketa kuljetuslämpötilavaatimuksista, jos turvallisuuden voi varmistaa esimerkiksi omavalvonnassa kuvatulla elintarvikkeen kuljetuksen lämpötila-aika-yhdistelmällä. Muistiossa todetaan, että Ruokavirasto voi ohjeistaa tarkemmin asiasta.

Myös tämä asetuksen kohta muuttui lausuntokierroksen ansiosta. Asialla on merkitystä ravintoloille, koska lämpötilavaatimuksia sovelletaan myös kuljetuksiin suoraan kuluttajalle. Käytännössä vaatimusten mukaisiin kuljetuslämpötiloihin on usein mahdoton päästä ja lämpötiloja todentaa yksittäisiä annoksia kuljetettaessa. MaRa on jo alustavasti keskustellut Ruokaviraston kanssa siitä, miten elintarviketurvallisuuden säilymisen kuljetuksissa voisi osoittaa. Kerromme asiasta lisää jatkossa.

Uusi säädös on, että kuljetettaessa elintarvikkeita toimijalta toiselle on annettava tieto säilytyslämpötilavaatimuksesta, jos sellainen on asetettu eikä säilytyslämpötila käy ilmi pakkausmerkinnöistä.

EU-lainsäädäntöön sisältyvää lyhytaikaista poikkeamaa lämpötiloista ei enää täsmennetä asetuksessa. Asetusmuistossa todetaan kuitenkin, että poikkeama saisi olla korkeintaan 3 °C eli sama kuin ennenkin. Poikkeamaa sovelletaan elintarvikkeen lämpötilaan riippumatta siitä, koskeeko lämpötilavaatimus elintarvikkeen vai olosuhteen lämpötilaa. 

Elintarvikehuoneiston rekisteröinti-ilmoitukseen on jatkossa liitettävä huoneiston pohjapiirros, josta ilmenevät tilat ja niiden käyttötarkoitus sekä laitteiden, kalusteiden ja vesipisteiden sijoittelu.

Elintarvikelaki ja sen nojalla annettu elintarvikehygienia-asetus tulivat voimaan yhtä aikaa 21.4.2021. Elintarvikehygienia-asetus korvaa useita aiempia asetuksia, muun muassa ravintoloille tärkeän asetuksen ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta, jossa elintarvikkeiden lämpötilavaatimukset aiemmin ovat olleet. (MI)