EU:n kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD) perustuva sääntely on Suomessa jo voimassa, ja suurimmat listayhtiöt julkaisevat ensimmäiset kestävyysraporttinsa tänä keväänä. Direktiivi velvoittaa yritykset raportoimaan olennaiset haitallisten kestävyysvaikutusten tiedot osana hallituksen toimintakertomukseen sisältyvää kestävyysselvitystä, joka liitetään tilinpäätökseen. Suomessa kestävyysraportointidirektiivin mukaiset velvoitteet on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä muun muassa kirjanpito- ja tilintarkastuslaissa.

EU:n komissio on ehdottanut direktiivin soveltamisen lykkäämistä kahdella vuodella, jolloin ensimmäiset kestävyysraportit osana yritysten toimintakertomusta tulisi laatia ensimmäisen kerran vasta 1.1.2027 alkavalta tilikaudelta ja julkistaa vuonna 2028.

Raportointivelvollisten yritysten määrä vähenisi

Komissio ehdottaa myös raportointivelvollisten yritysten joukon supistamista. Kestävyysraportointi tulisi pakolliseksi vain yrityksille, joilla on yli tuhat työntekijää, liikevaihto yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma yli 25 miljoonaa euroa. Liikevaihdon ja taseen loppusumman rajat ovat ehdotuksessa samat kuin nykyisessä tilinpäätösdirektiivissä, mutta työntekijämäärän raja kasvaisi nelinkertaiseksi nykyisestä. Ehdotus vähentäisikin merkittävästi raportointivelvoitteen piiriin kuuluvien yritysten määrää aiemmin hyväksyttyyn direktiiviin verrattuna.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1 300 raportointivelvollista yritystä. Mikäli komission ehdotus hyväksytään, määrä vähenee arviolta alle 300 yritykseen.

Ehdotus tuo helpotuksia myös yrityksen arvoketjuun kuuluvien toimijoiden raportointivaatimuksiin. Näiltä yrityksiltä voitaisiin vaatia tietoja listaamattomille pk-yrityksille laaditun kestävyysraportointistandardin (VSME) mukaisesti. Standardin soveltaminen on vapaaehtoista, mutta sen hyödyt ovat EU:n kestävyysraportointistandardeihin (ESRS) verrattuna merkittävät. Se on yksinkertaisempi, mikä tekee kestävyysraportoinnin aloittamisesta vaivattomampaa.

Komission ehdotus tarttuu toisaalta myös kestävyysraportoinnissa sovellettaviin EU:n kestävyysraportointistandardeihin (ESRS) siten, että niihin sisältyvien tietovaatimusten määrää vähennettäisiin merkittävästi, ja niitä pyrittäisiin tarpeellisilta osin selventämään.

Myös yritysvastuudirektiiviin kevennyksiä

Komissio ehdottaa kevennyksiä myös EU:n yritysvastuudirektiiviin (CSDDD), joka hyväksyttiin viime keväänä ja jonka täytäntöönpano on myös Suomessa aloitettu. Direktiivi velvoittaa yritykset huomioimaan ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet ja ympäristölliset näkökohdat koko arvoketjunsa laajuudelta.

Komissio ehdottaa direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaikaa ja soveltamisen ensimmäisen vaiheen lykkäämistä yhdellä vuodella 26.7.2028 asti.

Arvoketjua koskevat huolellisuusvelvoitteet rajataan koskemaan suoria liikekumppaneita. Muutoksen myötä yritykset lähtökohtaisesti vapautettaisiin velvollisuudesta arvioida tosiasiallisia tai mahdollisia vaikutuksia arvoketjussa epäsuorien liikekumppanien osalta.

Ehdotukset myönteisiä matkailu- ja ravintola-alalle

Suuri osa matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä Suomessa on pieniä tai keskisuuria yrityksiä, jotka ovat usein osana suuremman yrityksen arvoketjua.

MaRa pitää myönteisenä, että komissio tavoittelee yritysvastuuta koskevan sääntelyn yksinkertaistamista ja yritysten hallinnollisen taakan vähentämistä.

Erityisesti kestävyysraportointidirektiiviä koskevat muutokset ja soveltamisalarajaus ovat hyvin merkittäviä sääntelytaakan keventämisen kannalta. Tärkeää on myös pyrkimys rajata hallinnollista taakkaa pk-yritysiltä,  jotka toimivat osana suurempien yritysten arvoketjuja.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?

EU:n komission ehdotus on lähtenyt käsiteltäväksi Euroopan parlamenttiin ja -neuvostoon, jotka muodostavat omat kantansa. On todennäköistä, että ehdotukseen tulee vielä muutoksia ja että käsittelyyn menee aikaa.

Suomessa tulee noudattaa voimassa olevaa kestävyysraportointisääntelyä, kunnes muutokset on ensin tehty EU-sääntelyyn ja myöhemmin vahvistettu Suomen kansallisessa lainsäädännössä.