Euroopan komissio on antanut toukokuussa 2022 REPowerEU-ehdotuksen, jonka tavoitteena on katkaista riippuvuus venäläisestä fossiilisesta energiasta koko EU:n alueella. MaRa pitää tavoitetta erittäin kannatettavana.

Energiamurroksessa uusiutuvalla energialla on keskeinen rooli. MaRa katsoo, että uusiutuvan energian käytön lisäämisen tulee tapahtua markkinaehtoisesti kannusteilla ja jäsenvaltioiden olosuhteet huo­mioi­villa ratkaisuilla. EU asettaa tavoitteet, mutta keinot tulee jättää jäsen­val­tioi­den harkintaan.

Komission energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotukseen on lisätty pakkosääntelyä aurinko­energia­järjestelmien asentamisesta uusiin ja olemassa oleviin julkisiin ja kaupallisiin rakennuksiin.

Ehdotuksen mukaan uusissa rakennuksissa velvoite tulisi pakolliseksi vuoden 2026 loppuun mennessä ja olemassa olevissa rakennuksissa vuoden 2027 loppuun mennessä. Sääntely koskisi rakennuksia, joiden hyötypinta-ala on yli 250 neliömetriä.

Ehdotus ei huomioi erilaisia olosuhteita

MaRa vastustaa aurinkoenergiajärjestelmää koskevaa pakkosääntelyä. Rakennusten energiajärjestelmiä koskeva yksi ratkaisumalli ei ole toimiva, koska siinä ei huomioida jäsenvaltioiden eroja. Suomen olosuhteet aurinkoenergian hyödyntämiseksi poikkeavat olennaisesti Etelä-Euroopan maista.

Suomen maantieteellinen sijainti vaikuttaa merkittävästi aurinkopaneeleista saataviin hyötyihin. Suomessa aurinkoenergiaa on käytettävissä maalis-lokakuussa, parhaiten huhti-syyskuussa. Pohjois-Suomessa aurinkoenergiaa on käytössä vain lyhyt ajanjakso, ja kaamosaikana aurinko ei paista lainkaan. Suurimman sähköntarpeen aikaan aurinkoenergiaa ei ole saatavilla, toisin kuin eteläisemmässä Euroopassa, jossa sähköä tarvitaan kesäaikaan etenkin jäähdytykseen.

Kiinteistöjen ja rakennusten sijainnin ja ominaisuuksien vuoksi aurinkopaneelien suuntaa ei välttämättä pystytä optimoimaan niin, että paneelien asentaminen olisi taloudellisesti järkevää edes pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi rakennuksen katon suuntautuminen pohjoiseen tai talon sijainti kaupunkiympäristössä muiden rakennusten varjossa vaikuttaa huomattavasti aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksiin.

Tehokas energiajärjestelmä on kallis investointi

Hyvin vähän sähköä keräävä aurinkoenergiajärjestelmä maksaa tuhansia euroja. Tällainen järjestelmä olisi täysin turha kaupallisissa rakennuksissa niiden vaatiman suuren energiamäärän takia.

Investoinnit olisivat kymmeniä tuhansia euroja. Suurten kaupallisten rakennusten kohdalla kyse olisi usein yli 100 kWh:n järjestelmistä, jolloin laite- ja asentamiskustannukset liikkuvat sadoissa tuhansissa euroissa.

Jos aurinkopaneeleita jouduttaisiin pakkoasentamaan olemassa oleviin kaupallisiin rakennuksiin, asentaminen saattaisi vaatia myös kalliita muutoksia rakenteisiin ja sähkökeskuksiin, mikä kasvattaisi kustannuksia entisestään.

Ehdotus pakollisesta aurinkopaneelien asentamisesta koskisi Suomessa valtavaa määrää matkailu- ja ravintola-alan yritysten omistuksessa tai hallinnassa olevia rakennuksia. Koronakriisin jäljiltä yritykset ovat velkaisia ja kassat tyhjiä. Toimialan palautuminen kestää normaalioloissa useita vuosia, eikä yrityksillä ole mahdollisuutta käyttää varoja lain pakottamiin hankkeisiin, jotka eivät ole liiketaloudellisesti perusteltuja.

Myös Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat heikentäneet matkailu- ja ravintola-alan näkymiä ja investointimahdollisuuksia. Toimiala ei kestä lainsäädännöstä tulevia uusia hyödyttömiä velvoitteita ja kustannuksia.

Direktiivin on oltava joustava

Kaupallisten rakennusten omistajia ja haltijoita ei voi pakottaa aurinkoenergiajärjestelmien asentamiseen, vaan niiden käyttöönoton tulee olla markkinaehtoista ja vapaaehtoista mahdollisia tukia hyödyntäen.

Jos aurinkoenergiajärjestelmien asentamisvelvoite uusiin kaupallisiin rakennuksiin hyväksytään, direktiivissä tulee olla poikkeussäännös tai laajat joustomahdollisuudet, jotka sallivat velvoitteesta poikkeamisen jäsenvaltion olosuhteisiin perustuvilla syillä.

MaRa on antanut komission ehdotuksesta ja valtioneuvoston eduskunnalle toimittamasta kirjelmästä lausunnon eduskunnan ympäristövaliokunnalle ja talousvaliokunnalle.

MaRa korostaa lausunnossaan, että keinojen valinta ja käytännön toteuttaminen tulee jättää jäsenvaltioiden tehtäväksi kustannustehokkaalla, materiaali- ja teknologianeutraalilla ja kansalliset olosuhteet huomioon ottavalla tavalla. Näin löydetään optimaalisimmat eli Suomen olosuhteisiin kustannustehokkaimmat ja hyödyllisimmät keinot päästöjen vähentämiseksi.