Yritysvastuudirektiivi CSDDD täydentää jo aiemmin voimaan tullutta EU:n kestävyysraportointidirektiiviä CSRD. Se velvoittaa yrityksiä puuttumaan ihmisoikeuksiin ja ympäristöön kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin.
Yritysvastuudirektiivi on saatettava voimaan jäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä 30.12.2026 mennessä ja soveltaminen on aloitettava asteittain vuonna 2027.
Direktiiviä sovelletaan EU:n alueella yrityksiin, joissa on yli tuhat työntekijää ja yli 450 miljoonan euron vuosittainen nettoliikevaihto maailmanlaajuisesti. EU:n ulkopuolisiin yrityksiin direktiiviä sovelletaan, jos niiden liikevaihto EU:ssa on yli 450 miljoonaa euroa vuodessa.
Lisäksi direktiivissä on konserneja koskevia sääntöjä. Direktiiviä sovelletaan myös lisenssin antajiin ja franchisetoimiluvan antajiin, joiden liikevaihto on yli 80 miljoonaa euroa ja jotka saavat franchise- tai lisenssisopimusten perusteella käyttömaksuja yli 22,5 miljoonaa euroa vuodessa.
Matkailu- ja ravintola-alalla Suomessa toimii joitakin direktiivin soveltamisalaan kuuluvia yrityksiä. Direktiivi ulottuu kuitenkin huomattavasti laajemmalle, koska se vaikuttaa epäsuorasti myös pk-yrityksiin, jotka ovat osa direktiivin soveltamisalaan kuuluvien yritysten toimitus- tai arvoketjua.
Yrityksille uusia velvoitteita
Yritysvastuudirektiivin tavoitteena on varmistaa, että EU:ssa toimivat yritykset noudattavat toiminnoissaan ja toimintaketjuissaan ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia koskevaa huolellisuusvelvoitetta. Direktiivissä edellytetään, että yritykset tunnistavat, ehkäisevät ja lieventävät mahdollisia ja toteutuneita ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksiaan sekä huomioivat ne toiminnassaan.
Huolellisuusvelvoitteen lisäksi direktiivi asettaa yrityksille velvoitteen laatia ilmastosiirtymäsuunnitelman. Yritysten on varmistettava, että niiden liiketoimintamalli ja -strategia vastaavat EU:ssa sovittuja yhteisiä tavoitteita. Näitä ovat muun muassa siirtyminen kestävään talouteen, ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen ja ilmastoneutraaliuden saavuttaminen eurooppalaisen ilmastolain mukaisesti.
Huolellisuusvelvoite koskee yrityksen koko toimintaketjua, ja koska vaaditut päästövähennykset sisältävät myös epäsuorat eli päästöluokan 3 päästöt, direktiivin vaikutus ulottuu huomattavasti laajemmalle kuin vain direktiivin soveltamisalaan suoraan kuuluviin yrityksiin.
Yritykset tulevat tekemään jatkossa paljon sopimuksia, joissa sopimusosapuolilta vaaditaan huolellisuusvelvoitteen noudattamista. On todennäköistä, että näiden velvoitteiden valvonta sopimussuhteissa tehostuu. Tällä on vaikutuksia myös pk-yrityksiin, jotka joutuvat sopimuksiin kirjattujen ehtojen perusteella noudattamaan niin huolellisuus- kuin päästövähennysvelvoitteitakin.
Kestävyysraportointi laajenee jo 2025
Vuoden 2023 alussa voimaan tulleen EU:n kestävyysraportointidirektiivin vaatimukset laajenevat ensi vuonna koskemaan entistä suurempaa joukkoa yrityksiä. Vuodesta 2025 alkaen direktiivin asettamat raportointivelvoitteet koskevat listattuja pörssiyrityksiä sekä listaamattomia suuryrityksiä, joilla sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella ylittyy seuraavista raja-arvoista vähintään kaksi kolmesta:
- taseen loppusumma 20 miljoonaa euroa,
- liikevaihto 40 miljoonaa euroa,
- tilikauden aikana palveluksessa keskimäärin 250 henkilöä.
Vuoden 2026 alusta velvoitteet laajenevat koskemaan myös listattuja pk-yrityksiä. Toimitus- ja arvoketjujen kautta vaikutukset ulottuvat jo nyt myös pienempiin yrityksiin.
Kestävyysraportointidirektiivi velvoittaa yritykset raportoimaan olennaiset haitalliset kestävyysvaikutusten tiedot osana hallituksen toimintakertomukseen sisältyvää kestävyysselvitystä. Tiedot tulee esittää toimintakertomuksessa omana osionaan. Kestävyysselvitys liitetään yrityksen tilinpäätökseen, jolloin nämä asiakirjat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.Suomessa kestävyysraportointidirektiivin mukaiset velvoitteet on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä muun muassa kirjanpito- ja tilintarkastuslakiin tehdyillä muutoksilla.
