Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen korotusten maltillistaminen ja polttoaineverotuksen alentaminen hyödyttäisivät kotimaanmatkailua.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on näkynyt raaka-aineiden, energian ja polttoaineiden kallistumisena. Bensiinin litrahinta on noussut voimakkaasti. Vuonna 2020 hinta oli keskimäärin 1,42 euroa litralta, kun kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa litrahinta oli keskimäärin kahden euron paikkeilla. Myös dieselin hinta on noussut voimakkaasti: vuonna 2020 keskimääräinen litrahinta oli 1,27 euroa, kun tämän vuoden tammi-heinäkuussa keskimääräinen litrahinta oli vajaa kaksi euroa.  

Kallis polttoaineiden hinta vaikuttaa suoraan matkustushalukkuuteen kotimaassa, sillä suomalaiset tekevät esimerkiksi Pohjois-Suomen matkoista noin 90 prosenttia henkilöautolla. Korvaavia vaihtoehtoja henkilöautolle ei käytännössä ole. Polttoaineen korkea hinta tukee sen sijaan ulkomaanmatkailua, sillä esimerkiksi viihderisteilyjen ja ulkomaanlentojen polttoaineet ovat arvonlisäveroista vapaita. Tilannetta pahentaa vielä se, että polttoaineveron osuudesta maksetaan arvonlisäveroa.  

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin henkilöautoilun kustannusten alentamiseksi. Hallitusohjelmassa on linjattu, että muun muassa biopolttoaineiden jakeluvelvoite pidetään vuonna 2024 nykytasolla ja polttoaineverotusta alennetaan. 

Jarrua jakeluvelvoitteen korotuksiin

Voimassa olevan lainsäädännön nojalla biopolttoaineiden jakeluvelvoite nousisi nykyisestä 13,5 prosentista peräti 28 prosenttiin ensi vuonna. Tämän on arvioitu nostavan dieselin pumppuhintaa 15 senttiä litralta ja bensiinin pumppuhintaa noin 20 senttiä litralta. Hallitusohjelman mukaan jakeluvelvoite pysyy 13,5 prosentissa vuonna 2024, ja sitä korotetaan maltillisesti 2025–27. Asiaa koskeva lakiehdotus on ollut lausuntokierroksella syyskuussa. 

MaRa kannattaa jakeluvelvoitteen pitämistä 13,5 prosentissa. Tulevien vuosien talouden kehitykseen, inflaatioon sekä polttoaineiden ja energiahintojen kehitykseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Jakeluvelvoitetta voi vuonna 2025 korottaa 13,5 prosentista enintään maltillisesti ja tilanteen vaatiessa pidättäytyä korottamisesta. 

Polttoaineverotukseen alennusta 

Liikennepolttoaineiden nimellisiä valmisteverotasoja on korotettu vuoden 2011 energiaverouudistuksen jälkeen vuosina 2012, 2014, 2015, 2017 ja 2020. Elokuussa 2020 tehty polttoaineiden veronkorotus nosti bensiinin verotusta peräti 5,71 senttiä litralta ja dieselin verotusta peräti 6,46 senttiä litralta. Tämän laskettiin nostavan polttoaineiden verotusta yhteensä 250 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi edellinen hallitus poisti portaittain parafiinisen dieselöljyn veronalennuksen, jonka vaikutuksen laskettiin olevan yli sata miljoonaa euroa vuodessa alennuksesta luopumisen jälkeen. 

Hallitusohjelmaan perustuva lakiehdotus polttoaineverojen alentamisesta on ollut syyskuussa lausuntokierroksella. Valmisteveron alennus olisi bensiinille keskimäärin 3,5 senttiä litralta ja dieselille keskimäärin neljä senttiä litralta. Liikennepolttoaineiden veronalennus laskisi valtion tuloja vuoden 2024 tasolla noin 156 miljoonaa euroa. Myöhemmin syksyllä 2025 annettavalla hallituksen esityksellä polttoaineverotuksen CO2-komponenttia kevennettäisiin. Sen seurauksena polttoainevero alenisi sadalla miljoonalla eurolla vuodessa.

MaRa pitää tässä taloustilanteessa polttoaineverotuksen alentamista perusteltuna. Sillä helpotetaan yritysten ja kuluttajien ahdinkoa, jota aiheuttavat myös korkeiksi kohonneet polttoaineiden hinnat. Veronalennuksella paikataan edellisen hallituksen vuonna 2020 toteuttamaa huomattavaa liikennepolttoaineiden veronkorotusta. 

Ehdotetunlainen ajoneuvoveron alennus ei ole perusteltu

Hallitus esittää, että ajoneuvoveroa alennettaisiin yhteensä 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Ehdotettu veronalennus koskee ennen 1.9.2018 rekisteröityjä autoja, joiden päästötasot sijoittuvat välille 111–210 g/km. Veronalennuksen kohteena olevien autojen vuosittainen ajoneuvovero kevenisi keskimäärin noin 28 euroa. Suurimmillaan veronalennus olisi 52 euroa vuodessa.

MaRa ei kannata ehdotusta ajoneuvoveron alentamisesta. Veronalennus kohdistuu käytännössä vain eniten päästäviin autoihin, mikä ei ole perusteltua päästöjen vähentämisen, ilmastonmuutoksen torjunnan eikä autokannan uusiutumisen vauhdittamisen näkökulmasta. Se kannustaisi hankkimaan ulkomailta vanhoja ja suuripäästöisiä autoja. Jos ajoneuvoveroa alennetaan, alennus tulisi kohdistaa vähäpäästöisiin autoihin, koska se kannustaisi kuluttajia hankkimaan niitä. 

Kokonaisuudistus alkaa tällä hallituskaudella

Tällä hallituskaudella aloitetaan liikenteen verotuksen ja maksujen kokonaisuudistus valtiovarainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä.

Liikenteeltä kerätään veroja vuositasolla noin viisi miljardia euroa polttoaine-, ajoneuvo- ja autoveroina, ilman arvonlisäveroja. Liikenteen verotulot tulevat vuoteen 2030 mennessä laskemaan sadoilla miljoonilla euroilla liikenteen sähköistymisen ja polttoaineen kulutuksen vähentymisen seurauksena.

Matkailun kannalta neutraali vero on vuotuinen ajoneuvovero. Sen muuttamisella ja kohdentamisella enemmän sähköautoihin voidaan paikata ainakin osin polttoaineverotuksen tuottojen laskua. MaRa vastustaa kilometriveroa ja tiemaksuja, koska ne nostaisivat liikkumisen kustannuksia Suomessa ja vähentäisivät kotimaanmatkailua mutta lisäisivät ulkomaanmatkailua.