Hotrecin lokakuussa Kroatiassa pidetyssä vuosikokouksessa keskusteltiin edunvalvonnasta ja kestävästä kehityksestä. Uuden EU-parlamentin kokoonpano aiheuttaa ongelmia edunvalvonnassa, vaikka EU on jäsenvaltioissa suositumpi kuin pitkään aikaan.
EU-vaaleissa suuret puolueet menettivät enemmistönsä ja populististen puolueiden osuus kasvoi. Siksi enemmistön muodostaminen parlamentissa on aikaisempaa vaikeampaa. Konservatiivien ja sosialistien on pystyttävä löytämään liittolaisia, jotka voivat vaihdella eri asioissa. Europarlamentaarikkojen määrä putoaa, kun Britannia eroaa EU:sta. Sen jälkeen parlamentissa on 705 jäsentä. Tämä muuttaa parlamentin rakennetta, ja enemmistön luominen parlamentissa voi tulla vielä aikaisempaa vaikeammaksi.
Yhden ongelman muodostaa se, että poliittiset ryhmät eivät ole sisäisesti kovin yhtenäisiä. Parlamentissa voi syntyä vaikeuksia luoda linjoja myös ryhmien sisällä. Europarlamentin jäsenten taustalla on oma kotimainen puolue ja politiikka, ja moni jäsen poikkeaa ryhmänsä kannoista henkilökohtaisten mielipiteidensä vuoksi. EU-parlamentissa tästä ei seuraa sanktioita ryhmän sisällä.
Läpinäkyvyydestä ja etiikasta on tullut yhä tärkeämpiä periaatteita EU:n politiikassa. Parlamentissa keskustellaan arvoista ja identiteetistä, mutta EU ei ole pystynyt luomaan yhtenäistä linjaa. Hotrecissa arvioitiin, että parlamentissa syntyy suuri kiista maahanmuutosta. Tämä tulee linjaamaan muitakin päätöksiä. Myös eurooppalaisten instituutioiden väliset ristiriidat todennäköisesti lisääntyvät.
Matkailulta edellytetään kestävyyttä
Hotrec ilmoitti perustavansa uuden työryhmän, joka tarkastelee kestävään kehitykseen liittyvää kokonaisuutta. Komissio on käynnistänyt hankkeita mm. kestävässä matkailussa, kiertotaloudessa, ruokahävikissä, muovin vähentämisessä ja veden saatavuudessa. Hotrecin työryhmässä pyritään selvittämään, miten kokonaisuus vaikuttaa ravintola- ja matkailualaan.
EU:n tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Komissio arvioi ruokahävikkihankkeen tavoitteita vuonna 2023. Samana vuonna annetaan asetus biojätteen pakollisesta erottelusta. Molemmat hankkeet vaikuttavat työskentelyyn ravintoloissa.
Rakennusten energiatehokkuudessa säännökset kiristyvät jo ensi vuonna. Muille kuin asuinrakennuksille asetetaan velvoite sähköautopaikkojen perustamiseen. Kaikista näistä asioista keskustellaan, ja niitä valmistellaan myös Suomessa.
Eri jäsenmaat esittelivät kokouksessa omia toimenpiteitään kestävämmän matkailun kehittämisessä. Yleisenä havaintona voi todeta, että tilanne eri maissa eroaa varsin paljon toisistaan. Jäsenmaat tähtäävät kulutuksen vähentämiseen, vihreän energian käyttöön ja ruokahävikin, jätteen sekä muovin vähentämiseen. Muualla Euroopassa on samantyyppisiä ongelmia kuin Suomessa: yritykset kehittävät prosessejaan, mutta taloudellisessa ahdingossa olevat kunnat eivät pysty tarjoamaan yrityksille riittäviä palveluja.
