Selvitystyön taustalla on 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinnassa havaittu tarve lentoliikenteen tietopohjan laajentamiselle. Syksyllä valmistuneessa väliraportissa kuvattiin, miten lentoasematoiminnot on järjestetty muissa Euroopan maissa ja miltä Suomi näyttäisi, jos tietyn maan malli olisi käytössä meillä.
Raporttia laadittaessa on tuotu esille, että sen tarkoituksena on tiedon tuottaminen, eikä selvitys tuota etenemissuosituksia Suomelle. Lokakuussa 2023 valmistuva loppuraporttiluonnos sisältää tarkemmat tarkastelut Suomesta Norjan, Ruotsin, Puolan ja Kreikan malleissa.
Norjassa on poliittisesti ohjattu 44 lentoaseman verkosto. Oslon lähellä oleva ”halpalentoasema” toimii verkoston ulkopuolella. Ruotsissa lentoasemat on jaettu kolmeen luokkaan: kymmenen on kansallisesti strategisia eli sataprosenttisesti valtion kustantamia, 16 on alueellisesti strategisia eli 50–75-prosenttisesti valtion kustantamia ja 12 on muita lentoasemia, jotka eivät ole oikeutettuja valtion tukeen.
Puolassa päälentoasema toimii sataprosenttisesti valtion verkostoyhtiön alla. Muilla lentoasemilla verkostoyhtiö on osaomistajana 3–76 prosentin osuuksilla. Kreikassa toimii 39 lentoasemaa, jotka olivat aiemmin kokonaan valtion verkostossa. Siitä irrotettiin 14 lentoasemaa yksityiselle operaattorille, jonka kanssa valtio teki pitkäaikaisen sopimuksen.
MaRa: Nykyinen malli paras Suomelle
MaRa totesi väliraportista antamassaan lausunnossa, että lentoasemaverkostoon kuuluvat ja verkoston ulkopuoliset lentokentät ovat elintärkeitä matkailulle ja koko elinkeinoelämälle. Riittävän kattava lentoasemaverkosto on maan sisäisen ja Suomen kansainvälisen saavutettavuuden kannalta elintärkeä.
MaRan näkemyksen mukaan matkustajien, lentoyhtiöiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaava ja pääosin Finavian ylläpitämä verkostomalli on Suomelle paras vaihtoehto lentoasematoimintojen järjestämiseksi. Liikenteen solmukohtana toimivan Helsinki-Vantaan lentokentän kilpailukyvystä huolehtiminen on erittäin tärkeää Suomen kansainvälisen saavutettavuuden turvaamiseksi.
Verkostoon kuulumattomien lentokenttien operoinnista vastaavat kunnat. Valtion on annettava riittävä tuki niiden ylläpitoon myös jatkossa.
