Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee parhaillaan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitystä ja siihen liittyvää toimenpideohjelmaa. Kyseessä on strateginen, hallituskausittain päivitettävä suunnitelma, jossa linjataan, millä tavalla Suomen liikennejärjestelmää kehitetään valtakunnallisella tasolla. Vuosille 2025–36 laadittava suunnitelma käsittää tie-, rautatie- ja lentoasemaverkoston. 

Vaikutusarviointiin perustuva suunnitelma laaditaan laajassa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Valmistelua ohjaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne parlamentaarisen työryhmän tuella.

MaRa on antanut liikenne- ja viestintäministeriölle lausunnon Helsinki-Vantaan lentoaseman kilpailukyvyn vahvistamisesta ja kattavan lentoasemaverkoston turvaamisesta Suomessa.

Helsinki-Vantaan kilpailukykyä vahvistettava

Venäjän ylilentokiellon seurauksena Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärät ja ulkomaalaiset yöpymiset ovat romahtaneet muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomen matkustustaseen alijäämä on kasvanut räjähdysmäisesti. Enemmän lentomatkustajia pitää saada kilpailluilta uusilta markkinoilta, esimerkiksi Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta.

MaRa totesi lausunnossaan, että Helsinki-Vantaan kilpailukykyä voidaan vahvistaa valmisteilla olevassa, lentoliikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevassa toimenpideohjelmassa. MaRan näkemyksen mukaan EU-alueen lentoliikenteen päästökaupasta kertyviä huutokauppatuloja voidaan Suomessa käyttää lentoliikenteen vihreän siirtymän tukemiseen siten, että Helsinki-Vantaalla tankattavan lentokerosiinin ja siihen sekoitettavan biopolttoaineen (SAF) välistä hintaeroa pienennetään antamalla tukea kustannuksiin.

SAF-hankintatuki on käytössä tai suunnitteilla monella EU-alueen lentokentällä. Jos Suomeen saataisiin luotua hankintatuki, se loisi SAF:n tankkausmahdollisuuden Helsinki-Vantaalla jo lentoliikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita koskevan asetuksen joustomekanismin aikana. SAF:n tankkausmahdollisuus lisäisi Helsinki-Vantaan kilpailukykyä ja houkuttelisi lisää kansainvälisiä lentoja,  mikä parantaisi Suomen kansainvälistä saavutettavuutta.

Kattava lentoasemaverkosto turvattava

MaRa puolusti lausunnossaan kattavan lentoasemaverkoston säilyttämistä kansainvälisen ja kotimaisen saavutettavuuden turvaamiseksi. Lentoliikenteen tärkeys Suomelle korostuu maantieteellisen sijainnin ja pitkien etäisyyksien takia: täällä lentoliikenteen merkitys matkailuyrityksille on todennäköisesti suurempi kuin millään muulla EU-maalla, Välimeren pieniä saarivaltioita lukuun ottamatta.

Nykyisen, pääosin Finavian ylläpitämän lentoasemaverkoston säilyttäminen on välttämätöntä, jotta eri alueille saadaan lisää ulkomaisia matkustajia. Ilman lentokenttää ulkomaalaisten matkailijoiden houkuttelu vaikeutuu merkittävästi.

Matkailun kasvu edellyttää, että Suomeen saadaan lisää charter- ja reittilentoja muuallekin kuin Helsinki-Vantaalle. Tämä edellyttää tiiviimpää yhteistyötä alueellisten matkailunedistäjien ja kuntien välillä. Charter- ja reittiliikenteen avaaminen edellyttää aluksi valtion markkinointitukea EU-lainsäädännön rajoissa.  

Lentoliikenne Helsinki-Vantaan ja alueellisten kenttien välillä ei toimi yksinomaan markkinaehtoisesti. Ostoliikenteen turvaaminen on myös jatkossa tärkeää matkailulle ja alueiden elinkeinolle. 

Lisäksi MaRa totesi, että alueellisilla lentokentillä on keskeinen merkitys Suomen ja kumppanimaiden huoltovarmuudelle. Alueelliset kentät ovat tärkeitä myös sähköisen lentoliikenteen kehitykselle.

Tukea kenttien ylläpitoon

Finavia teki liiketoimintakatsauksensa mukaan 48,2 miljoonaa euroa tappiota vuonna 2022. Tammi-syyskuussa 2023 tappio oli 36 miljoonaa euroa. Finavian mukaan tappio johtuu alueellisten lentoasemien matkustajamäärien ja Helsinki-Vantaan vaihtomatkustuksen vähäisyydestä.

MaRa katsoo, että Finavian merkitys strategista infraa ylläpitävänä valtionyhtiönä on tunnistettava liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja sen toimenpideohjelmassa. Lentokentät ovat osa välttämätöntä infrastruktuuria tiestön ja rautateiden ohella. Finavia tarvitsee tukea vähäliikenteisten kenttien ylläpitoon.

Matkaketjut yhdistävät lentämisen muuhun joukkoliikenteeseen. Matkaketjuja tulee lentoasemaverkostoa heikentämättä kehittää markkinaehtoisesti toimijoiden välisiin sopimuksiin perustuen siten, että matka lähtöpisteestä saapumispaikkaan muodostaa eri liikkumisvälineitä yhdistämällä saumattoman ja helpon kokemuksen.

Päästökauppaa ei pidä laajentaa EU:n ulkopuolelle

Suomen kansainvälisen saavutettavuuden, matkailuyritysten ja Finnairin kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää, että EU:n lentoliikenteen päästökauppaa ei laajenneta EU-alueen ulkopuolelle. Laajentaminen EU:n ja kolmansien maiden välisiin lentoihin aiheuttaisi Finnairille kohtuuttomia kustannuksia, mikä rapauttaisi huomattavasti yhtiön kilpailukykyä. Suomen kansainvälinen saavutettavuus heikkenisi, millä olisi erittäin kielteiset vaikutukset Suomen matkailualalle.

Suomen tulee ottaa kielteinen kanta myös komission ehdotukseen kansainvälisessä lentoliikenteessä käytettävän polttoaineen verottamisesta. Ehdotetusta verosta aiheutuisi Finnairille liki sadan miljoonan euron lisäkustannukset.