Suomi, kuten muutkin Euroopan maat, harmaantuu nopeasti. Suomessa jää joka vuosi 10 000 henkilöä enemmän eläkkeelle kuin nuoria tulee työelämään. Syntyvyys on ollut kansantalouden kantokyvyn näkökulmasta liian vähäistä yli 20 vuotta. Tämä on ollut tiedossa jo useita vuosia, mutta hallitukset väristä riippumatta eivät ole ryhtyneet tehokkaasti edistämään työvoiman houkuttelemista ulkomailta Suomeen ja kotimaisen työvoiman saamista nykyistä paremmin työmarkkinoiden käyttöön. Uuden hallituksen tulee ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin työvoiman määrän lisäämiseksi.
Syntyvyyteen vaikuttaminen poliittisilla päätöksillä on vaikeaa. Lapsiperheiden aseman parantaminen on yksi keino, jolla voi olla vaikutusta. Hallituksen tulee keskittyä sellaisiin toimiin, joista se voi päättää ja jotka ovat vaikuttavia. Tällaisia ovat muun muassa työperäisen maahanmuuton lisääminen, kannustinloukku- ja kohtaanto-ongelmien ratkaiseminen sekä tarveharkinnan poistaminen EU:n ulkopuolelta tulevilta työntekijöiltä.
Myös Suomen oppilaitosten hyvää kansainvälistä mainetta tulee hyödyntää houkuteltaessa opiskelijoita tulemaan Suomeen ja jäämään opintojen päätyttyä maahan. Tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoitusta tulee parantaa.
Työperäisen maahanmuuton lisääminen välttämätöntä
Suomi tarvitsee ulkomailta kaikenlaista työvoimaa, ei pelkästään korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Matkailu- ja ravintola-alalla suurin tarve on kokeista, tarjoilijoista ja muista kädentaitajista. Toimet tulee suunnata erityisesti EU:n ulkopuolisiin maihin, sillä käytännössä kaikissa EU-maissa on pulaa toimialamme työntekijöistä.
Lupaavia kohdemaita ovat esimerkiksi Intia ja Filippiinit. Näissä maissa on paljon alallemme koulutettua ja kouluttamatonta nuorta työvoimaa, jolle Suomi on houkutteleva kohde. Painopisteen tulisi olla perheiden houkuttelemisessa muuttamaan pysyvästi Suomeen, vaikka kustannukset olisivatkin etupainotteisesti korkeita. Pelkät ulkomaalaiset keikkatyöntekijät eivät tuo riittävää elinvoimaa.
Työperäistä maahanmuuttoa vastustavat sanovat, että ulkomailta halutaan työvoimaa siksi, että heille voidaan maksaa heikkoja palkkoja ja heidän työehtojaan voidaan muutenkin polkea. Näin ei suinkaan ole. Ulkomailta tuleviin työntekijöihin tulee soveltaa Suomen työlainsäädäntöä ja yleissitovia työehtosopimuksia samalla tavalla kuin suomalaisiin työntekijöihin. Olennaista on, että viranomaisilla on riittävät resurssit valvoa, että myös työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset noudattavat lakeja ja työehtosopimuksia.
Suurin osa matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä on pieniä, joten ne eivät pysty houkuttelemaan omin voimin työntekijöitä ulkomailta. Henkilöstöpalveluyritykset ovat tehneet hyvää työtä ulkomaalaisen työvoiman hankinnassa. Valtion tulee ottaa aktiivinen rooli työperäisen maahanmuuton edistämisessä. Olennainen osa sitä on suomen kielen opettaminen, koska se sitouttaa ulkomaalaisia työntekijöitä Suomeen. Myös alan oppilaitosten tulee lisätä suomen kielen opetusta.
Kannustinloukku- ja kohtaanto-ongelmat ratkaistava
Kansakunnan vanhentuessa työvoiman saaminen tehokkaasti yhteiskunnan käyttöön on entistä tärkeämpää. Suomessa on puhuttu pitkään kannustinloukku- ja kohtaanto-ongelmista, mutta yksikään hallitus ei ole ryhtynyt tehokkaisiin toimiin niiden ratkaisemiseksi. Suomen tulisi seurata Ruotsia, jossa jo 2000-luvun alussa tehtiin päätös, että kaikkien työikäisten tulee elättää itsensä työllä. Ruotsissa työllisyys onkin selvästi Suomea parempi. Se on yksi syy siihen, että Ruotsin bkt on kehittynyt viimeisten 15 vuoden aikana huomattavasti paremmin kuin Suomen.
MaRan hallitusohjelmatavoite 1: Työvoiman määrää on lisättävä
MaRan hallitusohjelmatavoite 2: Arvonlisäveroilla on suuri merkitys kansainväliselle kilpailukyvylle
MaRan hallitusohjelmatavoite 3: Harmaan talouden torjuntaa on vahvistettava
MaRan hallitusohjelmatavoite 4: Kilpailukyky on turvattava
MaRan hallitusohjelmatavoite 5: Viihderisteilyjen valtiontukia on leikattava
MaRan hallitusohjelmatavoite 6: Kuntayritysten on kilpailutettava hankintansa
MaRan hallitusohjelmatavoite 7: Visit Finlandin rahoitus on tuplattava
Vitriinin juttusarja käsittelee MaRan tavoitteita kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettavalle uudelle hallitukselle.
Ongelmien ratkaiseminen ei onnistu vain käyttämällä porkkanaa. Työn vastaanottamisesta tulee tehdä aina kannattavampi vaihtoehto kuin työttömänä olemisesta. On välttämätöntä, että osa-aikatyö ja yhteiskunnan tarjoamat etuudet, kuten asumistuki, sovitetaan yhteen niin, että työn vastaanottaminen lisää kokonaistuloja. Jos henkilö ei ota vastaan tarjottua työtä vaan jää työttömyyskortistoon, siitä tulee olla hänelle riittävän negatiivisia seuraamuksia.
Tarveharkinnasta luovuttava
Suomen lainsäädännössä on edelleen vaatimus EU:n ulkopuolisten maiden työntekijöitä koskevasta tarveharkinnasta. Se perustuu ajatukselle, että EU:n ulkopuolelta ei tarvita työvoimaa niin kauan kuin kortistossa on tarjolla kotimaista työvoimaa. Jos tietylle alalle koulutettuja henkilöitä on työttöminä, ajattelumallin mukaan EU:n ulkopuolista työvoimaa ei tarvita. Työvoimasta on suuri pula useilla toimialoilla, vaikka aloille koulutettuja henkilöitä on työttöminä. Näin on myös matkailu- ja ravintola-alalla. Yksi syy tähän on kannustinloukku- ja kohtaanto-ongelma.
Useissa maakunnissa, mutta ei kaikissa, on luovuttu esimerkiksi kokkeja koskevasta tarveharkinnasta. Tämä luo epätasa-arvoiset toimintaedellytykset maan eri osissa sijaitseville yrityksille. Tarveharkinnasta tulee luopua kokonaan, jotta yritysten on helpompi saada EU:n ulkopuolelta työvoimaa. Nykyisessä tilanteessa, kun lähes kaikilla toimialoilla on työvoimapula, tarveharkinnalle ei ole asiallisia perusteita. Samalla on pidettävä huolta siitä, että yritykset noudattavat työlainsäädäntöä ja yleissitovia työehtosopimuksia ja että viranomaiset valvovat niiden noudattamista.
Komissio kielsi savuaromit
16.10.2024