Harmaan talouden selvitysyksikkö on kehittänyt järjestelmiään, joiden avulla pystytään seuraamaan yritysten liiketoiminnan tunnuslukuja. Järjestelmän avulla pystytään tunnistamaan eri toimialoille tyypilliset tunnusluvut ja niistä poikkeava kehitys yksittäisissä yrityksissä. Näin tarkastuksia pystytään kohdentamaan yrityksiin, joissa on syytä epäillä harmaata taloutta tai veronkiertoa. Seuraava ravintola-alaa koskeva tarkastuskierros alkaa tänä keväänä. Verohallinto kohdentaa tarkastuksia arviolta satoihin ravintolayrityksiin, joiden tunnusluvut poikkeavat toimialan normaalista kehityksestä.

Aikaisemmin on arvioitu, että harmaan talouden osuus ravintola-alalla Suomessa on noin 8–10 prosenttia alan liikevaihdosta. Se tarkoittaa noin 500 miljoonaa euroa vuodessa, josta valtio ei saa verotuloja. Harmaan talouden selvitysyksikkö on arvioinut, että tällä hetkellä harmaan talouden osuus voi olla jopa suurempi. Hallitusohjelmassa on turvattava harmaan talouden torjunnalle riittävät resurssit myös tulevalla hallituskaudella.

Harmaan talouden torjunnassa on keskityttävä myös nykyistä tehokkaammin työntekijöiden aseman turvaamiseen. Julkisuuteen on noussut useita tapauksia, joissa työntekijöiden oikeuksia on rikottu törkeästi. Tehokkaampi puuttuminen edellyttää työsuojeluviranomaisten valtuuksien tarkastamista ja viranomaisten välisen yhteistyön kehittämistä. Poliisilla on ollut heikot resurssit puuttua ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön. Myös poliisin resurssit työsyrjintään puuttumisessa on turvattava. Ilman riittäviä resursseja valvontaan on vaikeaa vaatia työperäiseen maahanmuuton helpottamista, mikä on yhä tärkeämpää matkailu- ja ravintola-alan yrityksille.

Digitaalinen taloushallinto on toteutettava

Reaaliaikatalous eli yritysten taloushallinnon digitalisoiminen on Suomessa viivästynyt. Tavoitteena on tehdä sähköisten tositteiden liikuttamisesta, arjen taloushallinnosta ja tietojenvaihdosta sujuvampaa sekä yritysten välillä että viranomaisten kanssa. Pohjoismaihin pyritään rakentamaan liiketoiminta-alue, jossa liiketoimintaan liittyvät tiedot liikkuvat automaattisesti, turvallisesti ja reaaliaikaisesti. Valtion on luotava järjestelmä, jonka avulla myös pk-yritykset pystyvät ottamaan käyttöön digitaaliset järjestelmät kohtuullisilla kustannuksilla.

Reaaliaikatalouden sähköisen tie­to­jenvaihdon läpinäkyvyys auttaa estämään kilpailunvääristymiä ja helpottaa verohallinnon harmaan talouden valvontaa. Kuluttajien kanssa käytävän kaupan ja välitys­ta­lou­den rahavirrat välittyvät verottajalle automaattisesti, mikä vähentää mahdollisuuksia jättää myyntejä ilmoittamatta.

Valtiokonttorin tavoitteena on saada verkkolaskut ja sähköiset kuitit käyttöön vuoteen 2025 mennessä. Hallitusohjelmassa on tarjottava Valtiokonttorille riittävä rahoitus, jotta tämä tavoite pystytään saavuttamaan.

MaRan hallitusohjelmatavoite 1: Työvoiman määrää on lisättävä

MaRan hallitusohjelmatavoite 2: Arvonlisäveroilla on suuri merkitys kansainväliselle kilpailukyvylle

MaRan hallitusohjelmatavoite 3: Harmaan talouden torjuntaa on vahvistettava