Valtio myöntää Visit Finlandille reilun kymmenen miljoonan euron perusrahoituksen vuodessa. Lisäksi rahoitusta on myönnetty erilaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Suomen matkailualan suurimpia ongelmia on se, ettei Suomea tunneta matkailumaana ulkomailla. Visit Finland tarvitseekin lisää rahaa markkinointiin, ja perusrahoitus tulisi nostaa 20 miljoonaan euroon vuodessa.

Koronapandemia ja matkustusrajoitukset iskivät pahasti Suomen matkailualaan. Koronarajoitusten päättymisen kanssa milteipä samanaikaisesti Venäjä hyökkäsi säälimättömästi Ukrainaan. Sota vei toiveet venäläisten asiakkaiden palaamisesta – he ovat poissa Suomen matkailumarkkinoilta pitkään. Venäjän ylilentokielto vähensi japanilaisten ja kiinalaisten matkailijoiden määrää. Suomella oli ennen sotaa kaksi sijainnista aiheutuvaa ylivoimatekijää matkailussa: Venäjän läheisyys ja Finnairin mahdollisuus lentää Venäjän yli Aasiaan ja takaisin 24 tunnissa.

Hyökkäys vei molemmat ylivoimatekijät. Tällä on suuri merkitys matkailuyrityksille, sillä venäläisten, kiinalaisten ja japanilaisten osuus Suomen matkailuvientituloista oli noin 30 prosenttia vuonna 2019. Tämä iski Itä-Suomen lisäksi pahimmin pääkaupunkiseudun matkailuun,  joka on toipunut koronarajoituksista muuta maata heikommin.

Suomalaisten matkailuyritysten on haettava venäläisiä, kiinalaisia ja japanilaisia korvaavat matkailijat muilta markkinoilta,  jotka ovat erittäin kilpailtuja ja joilla Suomella ei ole ylivoimatekijöitä. Suomen tunnettuus näillä markkinoilla ei ole niin hyvä kuin noissa kolmessa maassa. Matkailijoiden saaminen edellyttää voimakasta maakuvamarkkinointia. Markkinointi maksaa.

Kun matkailualan tilanne muuttui olennaisesti Venäjän hyökkäyksen myötä, myös valtion intressissä pitäisi olla uusien matkailijaryhmien saaminen Suomeen. Pyytämämme 10 miljoonan euron korotus ei ole merkittävä, kun ottaa huomioon, että tutkija Pekka Lithin tekemän selvityksen mukaan yksinomaan majoitus- ja ravintola-alan verojalanjälki on 2,9 miljardia euroa vuodessa. Vain perussuomalaiset suhtautuvat tähän tavoitteeseemme erittäin kielteisesti, kuten vaalikyselystämme (sivut 20–26) käy ilmi.

Luontomatkailussa on houkuttelevia kasvunäkymiä

Suomalaiset löysivät kansallispuistot ja luonnon laajemminkin koronarajoitusten aikana. Valtion myönsi Metsähallitukselle määrärahoja, joilla muun muassa kansallispuistojen korjausvelkaa pystyttiin vähentämään. Luontomatkailu on yksi Suomen matkailualan kivijaloista, ja sen kasvunäkymät ovat houkuttelevat. Luonto tarjoaa erinomaiset edellytykset myös kasvattaa ulkomaalaisten matkailua Suomen luonnossa. Tuloillaan olevat sähköiset moottorikelkat mahdollistavat ulkomaalaisten asiakkaiden pääsyn luontoon ekologisella tavalla, mikä ei häiritse luonnon rauhaa eikä muita luonnossa liikkujia.

Valtion tulee turvata myös jatkossa kansallispuistojen ja muun luontomatkailun kannalta tärkeän infrastruktuurin rahoitus niin, ettei korjausvelkaa pääse syntymään. Varsinkin paljon rahaa Suomeen jättävä ulkomaalainen asiakas edellyttää infrastruktuurin olevan hyvässä kunnossa. 

MaRan hallitusohjelmatavoite 1: Työvoiman määrää on lisättävä

MaRan hallitusohjelmatavoite 2: Arvonlisäveroilla on suuri merkitys kansainväliselle kilpailukyvylle

MaRan hallitusohjelmatavoite 3: Harmaan talouden torjuntaa on vahvistettava

MaRan hallitusohjelmatavoite 4: Kilpailukyky on turvattava

MaRan hallitusohjelmatavoite 5: Viihderisteilyjen valtiontukia on leikattava

MaRan hallitusohjelmatavoite 6: Kuntayritysten on kilpailutettava hankintansa