Matkailu- ja ravintola-ala tiellä vähähiilisyyteen

Matkailu- ja ravintola-ala tiellä vähähiilisyyteen

Matkailu- ja ravintola-alan vähähiilisyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä muiden toimialojen kanssa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on keskeinen osa matkailu- ja ravintola-alan vastuullisuustyötä. Vähähiilisyystavoitteiden saavuttaminen vaatii kuitenkin tiivistä yhteistyötä muiden toimialojen kanssa, sillä toimialamme yritysten omasta toiminnasta suoraan aiheutuvat päästöt ovat suhteellisen vähäiset, ja valtaosa päästöistä on sellaisia, joiden lähteet eivät ole suoraan yritysten omistuksessa tai hallinnassa.

MaRan asiantuntijoista koottu työryhmä on koostanut kesän 2024 aikana matkailu- ja ravintola-alan vähähiilisyyttä käsittelevän julkaisun. Toimialan yleisten tunnuslukujen lisäksi julkaisussa kuvataan matkailu- ja ravintola-alan arvoketjun osa-alueita sekä asiakkaiden ja työntekijöiden merkitystä toimialan ilmastotoimien näkökulmasta.

Julkaisun ensisijaisena tavoitteena on lisätä eri osapuolten ymmärrystä toimialasta ja toimialan päästölähteistä sekä välittää tietoa meneillään olevista tai jo tehdyistä vähähiilisyyttä edistävistä toimista. Toimien painopisteenä ovat energiatehokkuuteen ja ruokaan liittyvät teot.

 

Energiatehokkuudella säästöjä ja kilpailuetua

Valtion ja toimialojen solmimilla vapaaehtoisilla energiatehokkuussopimuksilla on merkittävä rooli Suomen energia- ja ilmastostrategiassa. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa on ollut vuodesta 2006 alkaen mukana Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa omalla sopimuksella. Toukokuussa 2024 toimialamme sopimuksessa oli mukana yhteensä 36 yritystä, joilla oli yhteensä 177 toimipaikkaa. Sopimuksessa on mukana etenkin majoitus-, matkailu- ja kylpylätoimintaa harjoittavia yrityksiä.

Uudessa julkaisussa esitellään tarkemmin Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelman sopimuskauden 2017–2025 tuloksia ja toimenpiteitä Motivan tuottaman materiaalin pohjalta. Tiedot kuvaavat vain toimenpideohjelmassa mukana olevien yritysten toimia, eli kyseessä on valikoitu otos toimialasta.

Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmassa mukana olleet yritykset tekivät vuosien 2017–2022 aikana yhteensä 126 erilaista energiatehokkuuteen liittyvää toimenpidettä. Toimenpiteistä 28 prosenttia oli ilman investointeja tehtyjä käyttöteknisiä toimenpiteitä. Tällaisiin toimenpiteisiin luetaan esimerkiksi tilojen ilmastoinnin ja lämpötilojen ja käyttöaikojen säätäminen vastaamaan tarpeita.

Teknisten ja käyttöteknisten toimenpiteiden kautta saaduista säästöistä käyttöteknisten toimenpiteiden osuus oli 43 prosenttia. Luokitelluista toimenpiteistä eniten energiaa säästivät lämmitysjärjestelmiin ja ilmanvaihtojärjestelmiin liittyvät toimenpiteet. Lisäksi säästöä syntyi muun muassa valaistukseen, kylmäkalusteisiin ja toimistolaitteisiin liittyvistä uudistuksista. 

Energiatehokkuuden parantamista tarkastellaan monesti ensisijaisesti taloudellisten säästöjen näkökulmasta. On tärkeää kuitenkin muistaa, että tehdyt toimenpiteet voivat tuoda kilpailuetua esimerkiksi silloin, kun kuluttaja- tai yritysasiakkaat painottavat valinnoissaan ja hankinnoissaan ilmasto- ja energiaystävällisiä tekoja.

 

 

Vähemmän ruokahävikkiä, parempia pakkauksia

Suurin osa elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä ja siten myös ravintoloiden epäsuorasta hiilijalanjäljestä syntyy ruoan raaka-aineiden tuotannossa. Kuluttajakysyntä määrää pitkälti erilaisten tuotteiden tarjontaa ja niiden valmistamiseen käytettävien raaka-aineiden valintaa ravintoloissa. Tulevaisuudessa ravintoloiden mahdollisuudet kertoa asiakkailleen ruoan ympäristövaikutuksista todennäköisesti paranevat, kun läpinäkyvää ja luotettavaa tietoa kertyy lisää ja kehittyvä tekniikka helpottaa sen hyödyntämistä ravintoloissa. 

Ilmastovaikutusten kannalta myös ravintoloiden ruokahävikin määrällä ja mukaan myytävän ruoan pakkauksilla on merkitystä. Myönteistä on, että monet yritykset pystyvät itse – yrityksen koosta riippumatta – vaikuttamaan omilla valinnoillaan näihin tekijöihin. Tästä syystä julkaisun ruokaa koskevassa osuudessa esimerkeiksi nostetaan elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus ja muovisten kertakäyttöisten pakkausten Green Deal -sopimus.

Ravintola-ala liittyi mukaan Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen toiseen kauteen 2022–2026. Sitoumuksen tavoitteena on vähentää elintarvikkeiden tuotannon, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia. Syyskuuhun 2024 mennessä mukaan on liittynyt seitsemän MaRan jäsenyritystä, jotka kattavat yhteensä noin 24 prosenttia MaRan jäsenyritysten alan liikevaihdosta.

Sitoumukseen liittyvät yritykset asettavat itse omat yrityskohtaiset tavoitteensa, jotka toteuttavat yhteisiä päätavoitteita, ja päättävät, millaisilla toimilla ne saavutetaan. Alustavien tietojen mukaan sitoumuksessa mukana olevat eri toimialojen yritykset saivat merkittävimmät tulokset aikaan tuotantoprosessien materiaalitehokkuutta parantamalla. Yritykset muun muassa investoivat laitteisiin, tehostivat raaka-aineiden käyttöä ja paransivat elintarvikejätteen seurantaa.

MaRan jäsenyritykset voivat lisäksi liittyä muovisten kertakäyttöisten pakkausten Green Deal -sopimukseen joko Materiaalitehokkuuden sitoumuksen kautta tai erikseen. Liittyneitä yrityksiä on syksyllä 2024 kuusi. Sopimuksen keskeisenä tavoitteena on vähentää muovista valmistettujen kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta, lisätä elintarvikepakkausten kierrätettävyyttä sekä korvata muovia sisältävät kertakäyttöastioita ympäristöystävällisimmillä vaihtoehdoilla. Tavoitteiden saavuttamiseksi mukana olevat yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä muun muassa pakkausvalmistajien kanssa.

EU päättää loppusyksyn aikana jätepuitedirektiivin muutoksesta. Direktiivin tavoitteena on muun muassa vähentää ravintoloissa, ruokapalveluissa ja kotitalouksissa syntyvän elintarvikejätteen määrää merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmien mukaan vähennystavoite tulisi olemaan 30 prosenttia henkeä kohti. Tavoite tulee olemaan ravintola-alan kannalta erittäin haastava.

 

Pienikin panostus kannattaa

Vaikka toimialamme yrityksillä on rajallinen mahdollisuus vaikuttaa yksin toiminnasta aiheutuviin päästöihin, julkaisuun kootut esimerkit osoittavat, että yhteistyön lisäksi pienilläkin paikallisilla panostuksilla on kokonaisuuden kannalta suuri merkitys.

Esimerkiksi kiinteistöjen omistajien, jätehuollon, pakkausteollisuuden ja tavarantoimittajien kanssa tehdyn yhteistyön kautta yrityksillä on mahdollisuus tehdä ympäristöystävällisempiä valintoja. Lisäksi yrityksillä on mahdollisuus tukea asiakkaidensa ja työntekijöidensä ympäristö- ja ilmastoystävällisiä tekoja, kuten liikkumista,  joka on olennainen osa matkailua.

Matkailu- ja ravintola-alan hiilitiekartta on luettavissa MaRan nettisivuilla.

Esimerkki: liikkuminen

Keinoja, joilla matkailu- ja ravintola-alan yritykset voivat edistää asiakkaidensa liikkumisen aiheuttamien päästöjen vähenemistä:

  • asiakkaiden tarpeisiin perustuva sähköautojen latauspisteiden rakentaminen
  • asiakkaiden vähäpäästöisen liikkumisen tukeminen kohteessa, kuten pyörien tarjoaminen tai yhteiskuljetusten järjestäminen
  • julkisen liikenteen vaihtoehdoista ja aikatauluista tiedottaminen

Keinoja, joilla matkailu- ja ravintola-alan yritykset voivat edistää kestävää työmatkaliikkumista:

  • yhteiskäyttöautojen ja työntekijöiden yhteisten kyytien suosiminen
  • pysäköintipaikkojen varaaminen kimppakyytiläisten käyttöön
  • tarpeeseen perustuva sähköautojen latauspisteiden tarjoaminen
  • työsuhdematkalippujen tarjoaminen
  • vaihtoehtoisten liikkumismuotojen (esim. sähköpyörät) tukeminen
  • taloudelliseen ajotapaan liittyvän koulutuksen tarjoaminen