Matkailu- ja ravintola-alan eurooppajärjestö Hotrecin vuosikokous järjestettiin huhtikuun lopulla Prahassa. Kokouksen arvion mukaan Ukrainan sota vaikuttaa selvästi matkailuun. Suurin vaikutus on sillä, että venäläiset matkailijat ovat kadonneet ja Venäjä on julistanut ylilentokiellon. Eniten venäläisten poisjäänti iskee Turkkiin, jossa venäläiset ovat muodostaneet 12 prosenttia matkailijoista.

Inflaatio heikentää ostovoimaa, mutta haittavaikutuksia tasoittaa säästämisasteen nousu koronakriisin aikana. Energian hinnan nousu nostaa lentojen hintoja ja vähentää matkailua. Kuluttajat ovat aikaisempaa varovaisempia, mikä vaikuttaa myös halukkuuteen matkustaa. Tästä huolimatta negatiivisten vaikutusten arvioidaan olevan väliaikaisia ja tilanteen odotetaan paranevan jo vuonna 2023.

Työvoimapula vaivaa kaikkia jäsenmaita. Matkailualan työvoimavajeen arvioidaan olevan 10–20 prosenttia. Jäsenmaiden välillä on myös suuria eroja. Ulkomaisten työntekijöiden määrä eri maissa on 5–50 prosenttia. Kaikki maat pyrkivät edistämään ulkomaisen työvoiman saatavuutta ja etenkin Ukrainasta  tulevien laillisten pakolaisten työllistymistä.

Rajat ylittävän matkailun määrä laskee vielä ensi vuonna, mutta kääntyy nousuun 2024. Amerikkalaiset matkailijat palaavat Eurooppaan, mutta kiinalaisten matkailussa nähdään suurempaa vaihtelua. Kotimaanmatkailu kääntyy kasvuun tänä vuonna ja kasvaa senkin jälkeen.

Lentoliikenne toipuu romahduksesta

Kansainvälinen lentoliikenneliitto IATA kertoi, että lentoliikenteen määrä romahti covid-19-pandemian vuoksi. Lentojen määrä laski 15 prosenttiin aikaisemmasta. Huhtikuussa 2022 oltiin 40 prosentin tasolla vuoteen 2019 verrattuna. Erityisesti liikematkailun määrä laski.

Lentoliikenteessäkin kustannusten nousu ja Ukrainan tilanne heikentävät toipumista. Rajoitusten poistaminen on kuitenkin nostanut selvästi matkojen määrää. Aikaisemmalle tasolle palataan IATA:n arvion mukaan vuonna 2024. Vuoteen 2019 verrattaessa kotimaanmatkojen määrä kasvaa ja kansainväliset lennot nousevat hieman yli 90 prosentin tasolle. Vuonna 2025 ylitetään koronaa edeltänyt taso.

Lentoliikenteen suurin tavoite on hiilijalanjäljen pienentäminen. Lentoliikenteen arvioidaan saavuttavan hiilineutraalisuuden vuonna 2050. Lentämisestä ei pystytä tekemään päästötöntä, vaan tulos on mahdollinen pääasiassa kompensaatioiden avulla.

EU:n ilmastotavoitteet edellyttävät kovia toimia

Hotrec raportoi myös EU:n ilmastopaketin käsittelystä EU:n parlamentissa. Matkailussa keskeisimpiä tavoitteita ovat hiilijalanjäljen vähentäminen, kiertotalous, ympäristömerkkien käyttöönotto ja matkailusesonkien hallinta. Kokouksessa todettiin, että hiilijalanjäljen mittaaminen on vaikeaa, koska yhteiset standardit puuttuvat. Vähähiilisyydelle on asetettava selkeät tavoitteet ja mittaamistavat. Hotrec kartoittaa tähän työhön saatavaa EU-rahoitusta ja tiedottaa siitä jäsenilleen.

Norjassa on tehty kansallinen matkailun hiilijalanjäljen arviointi. Matkailun hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin öljyteollisuuden, muun teollisuuden, liikenteen tai maatalouden. Matkailun tulos oli ennakkoarviota pienempi. Pääosa päästöistä syntyy matkustamisesta. Majoittumisen ja muiden palveluiden osuus on selvästi pienempi. Norjassa eniten ovat kasvaneet risteilyalusten aiheuttamat päästöt.

Selvityksen mukaan Fit for 55 -ilmastopaketilla tulee olemaan merkittävä vaikutus matkailualaan. EU:n asettama päästöjen vähentämistavoite on niin suuri, että kaikki matkustamisen liittyvät kulut kasvavat. Norjassa päästöt lisääntyvät hieman vuoteen 2030 asti, mutta sen jälkeen seuraa merkittävä lasku. Jos Fit for 55 hyväksytään, Norjassa on tehtävä kovia toimia jo ennen vuotta 2030.

Norjalaiset totesivat, että EU-alueella on panostettava nykyistä enemmän kotimaanmatkailun ja EU:n sisällä tapahtuvan matkailun markkinointiin. Tämä on tehokas keino myös päästöjen vähentämiseksi.