MaRan jäsenravintoloissa on viime kesästä lähtien opittu huolehtimaan koronaviruksen leviämisen ehkäisemisestä osana poikkeusajan omavalvontaa. Omavalvontasuunnitelman sisällölle raamit asettavat tartuntatautilaki ja sen nojalla annettu asetus. Pelkkien säännösten pohjalta toimivan omavalvonnan laatiminen olisi vaikeaa. MaRan kattava omavalvontaohje on ollut jäsenravintoloiden apuna kesästä 2020 alkaen.

Omavalvontaohjeen avulla on helppoa luoda ravintolan toimintaan sopivat toimintatavat koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Huolellisesti laaditulla omavalvonnalla voidaan vakuuttaa myös asiakkaat siitä, että ravintolaan on turvallista tulla. Ravintoloiden avauduttua on tärkeää huolehtia tehokkaasta omavalvonnasta siihen asti, kunnes koronaepidemia on nujerrettu, joskaan viruksen leviämisen ehkäiseminen ei ole vain ravintolan ja sen henkilökunnan asia. Asiakkaiden on noudatettava henkilökunnan ohjeita tarkasti.

Koronapandemialla on vaikutuksia myös työturvallisuuskäytänteisiin. Heti omavalvontaohjetta laadittaessa oli selvää, että ravintolat ja niiden henkilökunta tarvitsevat ohjeistusta myös työturvallisuudesta.

Lähtökohtana turvalliselle työskentelylle on, että toimenpiteet riskien vähentämiseksi tai poistamiseksi on tehty työnantajan työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin kautta. Tällöin pystytään perustelemaan niin työntekijöille kuin ulkopuolisillekin, miksi mikäkin toimenpide on tehty.  Riskien arvioinnissa on olennaista, että toimenpiteet mitoitetaan suhteessa tunnistettuun riskiin. On pystyttävä tasapainoilemaan siten, ettei torjuntatoimenpiteet synnytä uusia riskejä.
 

Ammattitauti vai ei?

Vakuutusyhtiön näkökulmasta koronavirusta tarkastellaan ennen kaikkea ammattitautiriskinä. Lain mukaan työnantajan on vakuutettava työntekijänsä työtapaturmien tai ammattitautien varalta.  Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, jonka aiheuttaja on työperäinen tekijä.

Tapaturma-asiain korvauslautakunta Tako oli antanut helmikuun 2021 loppuun mennessä koronatartuntojen osalta yli kaksisataa ratkaisusuositusta, joiden lopputulemana isossa osassa on ollut korvattava ammattitauti. Keskiössä ovat olleet pääasiassa terveydenhuollon työntekijät.

Ammattitautiepäilyissä on olennaista, että koronatartunnan lähde on jäljitettävissä työpaikalle. Takon mukaan korvaavuuden edellytyksiin kuuluvat myös todettu koronaviruksen aiheuttama tauti sekä siihen liittyvien oireiden ja työssä altistumisen välinen aika suhteutettuna tiedettyyn itämisaikaan. Korvattavuutta rajaavat muut todennäköiset tartunnanlähteet sekä tartunnat työntekijän lähipiirissä.

Työnantajan näkökulmasta asia vaatii pohdintaa. Kuten tapaturmien vaaroja, myös ammattitautien altisteita on torjuttava riittävän järjestelmällisesti.  Ammattitautiepäilyt ilmoitetaan työsuojeluviranomaiselle, mikä voi johtaa työsuojelutarkastukseen.

Riskien minimointia eli torjuntatoimenpiteitä varten on olemassa valmiita työkaluja, joita tarjoavat MaRan lisäksi esimerkiksi terveysviranomaiset ja vakuutusyhtiöt.