Istuva hallitus on toteuttanut hallitusohjelmansa mukaisen työelämäuudistuksen ja tehnyt merkittäviä muutoksia paikallista sopimista koskevaan lainsäädäntöön. Uudistukset tulivat voimaan vuoden 2025 alussa, ja osa niistä on hyvinkin merkittäviä.
Uudistuksen myötä myös yrityskohtaisella työehtosopimuksella voidaan poiketa työlainsäädännön määräyksistä vastaavalla tavalla kuin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla on tähän saakka tehty. Uudistus hyödyttää erityisesti sellaisia yrityksiä, joilla on jo olemassa yrityskohtainen työehtosopimus. Uudistus lisännee kiinnostusta yrityskohtaisten työehtosopimusten tekemiseen.
Samassa yhteydessä laajennettiin myös osapuolia, jotka yrityskohtaisen työehtosopimuksen voivat tehdä. Nykyisten säännösten mukaan sopimuksen voi tehdä myös valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistys. Laajennus tullee jäämään osittain merkityksettömäksi. Työntekijäyhdistyksen jäsenyhdistyksillä tarkoitetaan lähtökohtaisesti ammattiosastoja.
Työehtosopimuksen tekeminen ammattiosaston kanssa ei välttämättä ole yhtään helpompaa tai yksinkertaisempaa kuin valtakunnallisen työntekijäyhdistyksen kanssa. Työntekijäyhdistyksillä eli ammattiliitoilla on hyvin vahva yhteys ammattiosastoihin, ja liitot tuskin jäävät osattomiksi neuvotteluprosessissa. Toisaalta on huomioitava, että ammattiosastoilla on todennäköisesti ammattiliittoja parempi tuntemus yrityksen toiminnasta, joten sopimuksista saattaa tulla molempia osapuolia paremmin palvelevia.
Yrityskohtaisia työehtosopimuksia koskevalla uudistuksella ei todennäköisesti tule olemaan käytännössä minkäänlaisia vaikutuksia MaRan edustamilla toimialoilla.
Keltaisella työehtosopimuksella tarkoitetaan yleensä sellaista yrityskohtaista työehtosopimusta, jossa työntekijäpuolta edustava sopijaosapuoli ei ole aidosti työntekijöitä edustava yhdistys vaan mahdollisesti jopa työnantajan aloitteesta perustettu toimija.
Koska yrityskohtaisten työehtosopimusten sopijapuolien rajoituksia vapautetaan, samassa yhteydessä estetään sellaisten työehtosopimusten tekeminen, joita ei ole tehty aidon neuvotteluprosessin kautta. Uudistusta ei voi pitää perusteettomana huomioiden työehtosopimusten tarkoituksen. Keltaiset työehtosopimukset ovat omiaan rapauttamaan koko järjestelmää, eikä niitä ole syytä hyväksyä.
Osana uudistusta parannettiin yleissitovassa kentässä olevien järjestäytymättömien yritysten asemaa. Nämä yritykset ovat velvollisia noudattamaan yleissitovaa työehtosopimusta, mutta eivät ole järjestäytyneet asianmukaiseen työnantajaliittoon. Uudistuksen seurauksena myös tällaiset yritykset ovat oikeutettuja tekemään työehtosopimuksen mukaisia paikallisia sopimuksia. MaRa on pitänyt erittäin tärkeänä, että sopimista valvotaan asianmukaisesti ja tehokkaasti.
Työehtosopimuslain määräysten mukaan MaRa on velvollinen valvomaan, että sen jäsenyritykset noudattavat työehtosopimuksen määräyksiä. Velvollisuus ei koske yrityksiä, jotka eivät ole jäseneksi liittyneet. Mikäli paikallinen sopiminen tällaisissa yrityksissä vapautettaisiin ilman valvontaa tai ymmärrystä siitä, mitä työehtosopimuksen perusteella voidaan sopia, tilanne saattaisi muodostua varsin epäreiluksi MaRan jäsenyrityksille, jotka työehtosopimuksen määräyksiä noudattavat.
Järjestäytymättömien yritysten tulee kuitenkin toimittaa solmimansa sopimukset työsuojeluviranomaisille, jotka valvovat sopimusten työehtosopimuksenmukaisuutta. Toimittamatta jättäminen on sanktioitu laiminlyöntimaksulla. Asianmukaisesta valvonnasta säätäminen on tässä yhteydessä oikeansuuntaista kehitystä.
Keskeisin uudistus liittyy niin sanotun luottamusmieslukon purkamiseen. Luottamusmieslukolla tarkoitetaan tilannetta, jossa tietystä työehtosopimuksessa määritellystä asiasta voidaan sopia ainoastaan luottamusmiehen kanssa. Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalveluita koskevassa työehtosopimuksessa tällainen asia on esimerkiksi vuosityöaikajärjestelmä.
Luottamusmies tulee jatkossakin olemaan paikallisesti ensisijainen vaihtoehto, mutta jos luottamusmiestä ei ole valittu, työehtosopimuksessa tulee sopia vaihtoehtoinen menettelytapa sopimuksen tekemiseksi.
Jos vaihtoehtoista tapaa ei ole sovittu, voidaan sopimus tehdä työsopimuslain mukaisen luottamusvaltuutetun kanssa. Luottamusvaltuutetun ei puolestaan tarvitse olla ammattiliiton jäsen. Jos työntekijät eivät ole järjestäytyneet, tai heillä ei ole halua ryhtyä luottamusmieheksi, lain tasolla paikallinen sopiminen on kuitenkin tehty mahdolliseksi.
Uudistuksen seurauksena vaihtoehtoisia menettelytapoja on kuitenkin sovittu käytännössä kaikissa työehtosopimusneuvotteluissa, ja näin tullee käymään myös MaRan sopimusaloilla. Uudistus on kuitenkin erittäin myönteinen ja hyödyttää myös MaRan jäsenyrityksiä.
