Muutoksia Kelan päivärahoihin

Uudistuksen myötä kumpikin vanhempi saa 160 päivän vanhempainpäivärahakiintiön, josta enintään 63 vanhempainrahapäivää on mahdollista luovuttaa toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolle tai toisen vanhemman puolisolle. Loppuraskautta varten on 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi, joka tulee aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa.

Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat vanhempainrahakiintiöt. Monikkolasten perheissä vanhempainrahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä. Nykytilanteessa raskaana olevalle vanhemmalle maksetaan äitiysrahaa 105 päivärahapäivältä, isälle isyysrahaa 54 päivärahapäivältä ja vanhempainrahaa toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi 158 päivärahapäivältä.

Vanhempainpäivärahapäiviä voi jatkossa käyttää, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta.

Vapaaoikeuden muutokset

Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä raskauden tai synnytyksen vuoksi tai lapsen hoitamista varten sairausvakuutuslaissa tarkoitetut raskausrahapäivät (raskausvapaa), erityisraskausrahapäivät (erityisraskausvapaa) ja vanhempainrahapäivät (vanhempainvapaa). Perhevapaauudistuksen jälkeen raskaana oleva voi jäädä työstään pois nykyistä myöhemmin. Raskaus­vapaan voi aloittaa aikaisintaan 30 arkipäivää ja viimeistään 14 arkipäivää ennen lapsen laskettua aikaa.

Työntekijä voi pitää vanhempainvapaata enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Vaikka työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan myös toisen tai useamman lapsen perusteella, työntekijä voi saman kalenterivuoden aikana pitää kuitenkin enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata. Jos jakso jatkuu kalenterivuoden päättymisen jälkeen, jakson katsotaan kuuluvan sen kalenterivuoden kiintiöön, jonka aikana se on alkanut.

Perhevapaauudistus mahdollistaa vanhempainvapaalla olemisen myös osittaisesti, jolloin kiintiöstä käytetään puolikkaita päiviä. Kyseisen osa-aikatyön keskeyttämisestä sekä ehtojen muuttamisesta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken. Jos sopimukseen ei päästä, työntekijällä on oikeus perustellusta syystä keskeyttää osa-aikatyö ja palata joko kokoaikaiselle vanhempainvapaalle tai noudattamaan aikaisempaa työaikaansa.

Hoitovapaaseen ei tule perhevapaauudistuksesta johtuen muutoksia. Myöskään perhevapaiden käytön ilmoitusaikoihin ei ole tulossa sisällöllisiä muutoksia. Pääsäännön mukaisesti perhevapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on vain yksi kuukausi.

Muutoksia vuosiloman sijoittamiseen

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105 ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105 ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi.

Jos työntekijän vuosilomaa ei voida tämän vuoksi antaa vuosilomalaissa tarkoitetulla tavalla, loma saadaan antaa kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työntekijä on käyttänyt edellä tarkoitetut raskaus- tai vanhempainvapaapäivät.

Omaishoitovapaa

Kalenterivuoden aikana työntekijällä on oikeus saada enintään viisi työpäivää vapaata työstä henkilökohtaisen avun tai tuen tarjoamiseksi omaiselle tai työntekijän kanssa samassa taloudessa asuvalle läheiselle, jos omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea toimintakykyä huomattavasti alentaneen vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi.

Työntekijällä on oikeus vastaavaan vapaaseen myös edellä tarkoitetun henkilön saattohoitoon osallistumisen vuoksi. Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä rekisteröidyssä parisuhteessa työntekijän kanssa olevaa henkilöä.

Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle omaishoitovapaasta ja sen arvioidusta kestosta niin pian kuin mahdollista. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä luotettava selvitys poissaolon perusteesta.