Huoltovarmuusorganisaatiossa vuoden alussa käynnistynyt Ruokapalvelupooli on selvittänyt food service -toimijoiden varautumisen nykytilaa. Ruokapalvelut ovat varautuneet hyvin erilaisiin häiriötilanteisiin, mutta kehittämistarpeitakin löytyi.
Huoltovarmuusorganisaation Elintarvikehuoltosektoriin vuoden alussa perustetun Ruokapalvelupoolin tehtävä on tukea toimialan yritysten jatkuvuudenhallintaa ja varautumista. Selvityksen tavoitteena oli tunnistaa, millaisia varautumistoimia ruokapalvelualan yrityksissä on tehty ja mitkä ovat varautumiseen liittyen vahvuuksia. Lisäksi kartoitettiin kehittämistarpeita ja sitä, millaisia tukitoimenpiteitä poolilta odotetaan toimialan varautumisen parantamiseksi.
Selvityksen kohderyhmänä olivat ruokapalveluyritykset ja -yksiköt, jotka tuottavat ateriapalveluita joko lainsäädännön perusteella tai kriittisiksi luokiteltavien toimijoiden tarpeisiin. Varautumista selvitettiin kyselyllä, jossa kartoitettiin muun muassa ruokapalveluiden varautumissuunnitelmia, sopimuksellista varautumista, todennäköisimpiä häiriötilanteita sekä yhteistyön muotoja.
Ruokapalveluissa on varauduttu hyvin normaalin arjen tyypillisiin häiriötilanteisiin, kuten lyhytkestoisiin sähkökatkoihin, raaka-aineiden saatavuusongelmiin sekä vesihuollon häiriöihin.
Suunnitelmia on olemassa myös lakkojen, tietoliikenteen ja tietojärjestelmän häiriöiden sekä pandemian varalle. Valtaosa on varautunut myös alihankintaketjun häiriöihin ja ruokapalvelutuotannon kapasiteetin nostamiseen, jolle voisi tulla tarvetta esimerkiksi evakuointien yhteydessä.
Todennäköisimpinä häiriötilanteina lähitulevaisuudessa pidettiin arjen pyörittämiseen liittyen tietoliikenteen ja tietojärjestelmien häiriöitä, työvoiman saatavuutta ja sähkökatkoja. Vastaavasti ydinvoimalaonnettomuutta tai sotaa pidettiin epätodennäköisimpänä.
Lähes kaikilla kyselyyn vastanneilla ruokapalveluilla oli nimetty oman organisaation sisällä vastuuhenkilö varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan tehtäviin. Varautumiseen liittyvien vastuiden koettiin olevan yrityksen sisällä selkeitä, mutta lähes puolet vastaajista koki vastuissa olevan myös parantamisen varaa.
Suurimmalla osalla toimijoista oli kirjallinen varautumissuunnitelma. Ongelmallisena pidettiin kuitenkin varautumisen harjoittelun puutetta ja sitä, ettei suunnitelman toimivuutta ole testattu käytännössä.
Selvityksessä nousivat vahvasti esille yhteistyön tarve ja sen parantaminen. Yhteistyötä tehdään alueellisesti muun muassa AVIn järjestämien harjoitusten merkeissä ja tekemällä valmiussuunnittelua ja riskienhallintatyötä yhdessä keskeisten kumppanien, kuten kaupunkien tai hyvinvointialueiden kanssa. Alueellisessa yhteistyössä nähtiin parantamisen varaa erityisesti vastuukysymyksissä ja silloin, kun kyse on suuremmista häiriöistä. Ruokapalvelupoolilta toivottiin tukea erityisesti varautumiseen liittyvän yhteistyön muotojen kehittämiseen sekä koulutusten ja harjoitusten järjestämiseen.
Varautumisen organisoinnissa tärkeiksi kehittämiskohteiksi tulivat esille vastuiden tarkka läpikäynti ja niihin perehdyttäminen niin organisaatiossa kuin myös keskeisten kumppanien kanssa. Lisäksi toivottiin selkeitä toimintaohjeita ja mallipohjia varautumisen suunnittelun tukemiseksi.
Sopimuksellinen varautumisen merkitys on noussut vahvasti esille julkisten palvelujen ulkoistuksen myötä. Noin puolet vastaajista koki, että sopimuksissa on huomioitu kattavasti vaatimukset toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Loput kokivat, että parantamisen varaa olisi, sillä vain osassa sopimuksissa asiaan on kiinnitetty huomiota. Huomattavaa on, että sopimuksissa määriteltyjen varautumisvelvoitteiden täyttymistä ei seurata lainkaan tai niitä seurataan vain osittain.
Ruokapalvelupoolissa aiemmin tehtyjen selvitysten ja yhteistyötapaamisten perusteella varautumisen edistämiseksi toivottaisiin avointa keskustelua siitä, miten toimialan jatkuvuus voidaan turvata erityisesti vakavissa häiriötilanteissa.
Ruokapalvelupoolin toiminnan tavoitteena on turvata ja varmistaa riittävä ruokapalvelutuotanto ja ruokapalveluiden saatavuus vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa osana elintarvikehuoltosektoria.
Elintarvikehuollossa alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja tukkukaupan kyvykkyys toimia häiriötilanteissa vaikuttavat keskeisesti myös ruokapalveluihin. Toimijoiden välisen ja koko elintarvikehuollon ketjun yhteistyön kehittäminen on noussut esille yhtenä keskeisimmistä toimenpiteistä, jolla ruokapalveluiden varautumista voidaan jatkossa tukea.
Ruokapalvelupooli toteutti selvityksen yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen ja Kokonat Oy:n kanssa. Selvityksen lopulliset tulokset valmistuvat lokakuun loppuun mennessä.
Lisätiedot: valmiuspäällikkö Virpi Kulomaa,
16.10.2024
