Elokuun lopussa eläkkeelle jäävä MaRan työmarkkinajohtaja Eero Lindström kiinnostui matkailu- ja ravintola-alasta Liiketyönantajain keskusliitto LTK:n Pirkanmaan aluetoimistossa, jossa juristi aloitti pitkän uransa työnantajaedunvalvonnan parissa 90-luvun alussa. Tuolloin vielä mara-alan työnantajien edunvalvontaa hoitanut Majoitus- ja ravitsemisalan Työnantajaliitto kuului muun yksityisen palvelusektorin tavoin LTK:hon.

–  Mara-alan työnantajat tulivat tutuiksi, sillä tein aluetoimistossa paljon yhteistyötä legendaaristen tamperelaisten ravintolayrittäjien kanssa. He erottuivat muusta työnantajamassasta, ja ylipäätään ravintola-alan asioiden hoitaminen tuntui itselleni mielenkiintoisemmalta kuin muiden toimialojen, Lindström kertoo.

Lindström työskenteli LTK:n aluetoimistossa 11 vuotta, kunnes hänelle tarjoutui mahdollisuus siirtyä hoitamaan yksinomaan mara-alan työmarkkina-asioita valtakunnallisella tasolla. Vaihto LTK:sta Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR:ään tapahtui vuonna 2002, kun paria vuotta aiemmin perustettu liitto alkoi rakentaa omaa työmarkkinaosastoaan. SHR vaihtoi nimensä nykyiseksi MaRaksi vuonna 2007.

– Koin mielekkäämmäksi päästä sopimaan koko alan työehdoista sen sijaan, että olisin jatkanut vain pirkanmaalaisten jäsenten neuvomista sen mukaan, mitä muut olivat sopineet.

Hän pääsi samalla rakentamaan liiton työmarkkinaosastoa käytännössä nollapisteestä silloisen työmarkkinajohtajan Jari Forssin johdolla.

– Se oli tosi mielenkiintoista aikaa. Koulutimme SHR:ssä toimihenkilöt ja rekrytoimme uudet lakimiehet. Lisäksi rakensimme liiton maksulliset jäsenpalvelut tyhjästä.

SHR:n ensimmäisiin tes-neuvotteluihin lähdettiin aikamoisella pioneerimeiningillä. Yhdelläkään uuden liiton työntekijällä ei juuri ollut käytännön kokemusta alan tes-neuvotteluista.

– Tehtäväämme helpotti, että neuvottelupöydän toisella puolella istunut Palvelualojen ammattiliitto Pam kävi samaan aikaan läpi omaa organisaatiouudistustaan. Sielläkin vaihtuivat neuvottelijat, joten pystyimme rakentamaan yhteistyötä puhtaalta pöydältä.

MaRan työmarkkinaosaston johtajana Lindström on toiminut viimeiset 15 vuotta. Vaikka vaativa työ on sijainnut pääkaupungissa, ikitamperelaisena tunnettu Lindström ei ole missään vaiheessa halunnut muuttaa työn perässä Helsinkiin.

– Tampere on Suomen paras asuinpaikka, jossa ovat perhe ja ystävät. Automatka on vuosien varrella osoittautunut hyväksi paikaksi hoitaa työasioita puhelimitse, hän naurahtaa.

 

Edelläkävijyyttä työehdoissa

Tes-neuvottelut ovat olleet Lindströmille erityinen mielenkiinnon kohde. Neuvoteltavat alat ovat vuosien varrella monipuolistuneet MaRan laajentumisen myötä. Maravan lisäksi liitto neuvottelee hiihtokeskusten, ohjelmapalveluiden sekä huvi-, teema- ja elämyspuistojen yleissitovista työehdoista.

MaRan edustamien toimialojen laajentuminen on vaatinut Lindströmiltä jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä ja ymmärryksen lisäämistä eri toimialojen liiketoiminnasta.

– Laajentumisen taustalla on ollut klusterin eri toimialojen halu saada kotimaiselle matkailulle vahva puolestapuhuja. Kun huvipuistot liittyivät MaRaan, loimme heille oman tes:n. Työni on ollut tavattoman monipuolista, mielenkiintoista ja haastavaakin.

Lindströmin johdolla MaRa on onnistunut rakentamaan muun muassa uraauurtavan ja palkitun vuosityöaikajärjestelmän Suomessa.

Lindström pitää myös kotimaisen matkailuklusterin suurinta tesi:iä eli maravaa kohtuullisen onnistuneena työnantajille. Hän huomauttaa, että ilman mutkattomia välejä Pamiin päin sopimuksen lopputulos olisi voinut olla usein toisenlainen.

– Työehdoissa on aina kohtia, jotka voisivat olla toisinkin, mutta Pamin kanssa rakentamamme yhteistyön myötä olemme saaneet neuvoteltua muun muassa melko hyvin joustavia ja toimialan tarpeisiin sopivia työaikajärjestelmiä. Harmittamaan jää kuitenkin se, että sunnuntai- ja pyhätyöhön kohdistuvien kustannusten alentamiseen ei ole toistaiseksi löytynyt ratkaisua.

– Emme ole olleet Pamin kanssa jokaisesta asiasta samaa mieltä, mutta yleensä kaikista asioista on pystytty keskustelemaan. Siitä olen myös kiitollinen, että yhteistyö MaRan hallituksen, valiokuntien ja työryhmien kanssa on toiminut hyvin. Olemme saaneet tes-neuvotteluissa riittävästi taustatukea ja siimaa parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi.

Aina työehdoista ei ole päästy sopimukseen vaan on ajauduttu työtaisteluihin, jotka on ratkaistu valtakunnansovittelijan toimistossa. Viimeksi näin kävi 2017, jolloin MaRa joutui julistamaan rajoitetun työsulun hiihtokeskus- ja ohjelmapalvelualoille. Työtaisteluista on seurannut Lindströmin sanoin ”kökkimistä Bulevardilla”.

– Aikanaan valtakunnansovittelijan toimistossa tavattiin istua pitkään ja hartaasti, ennen kuin lupa poistumiseen annettiin. Muutamaan kertaan olen istunut sovittelussa lähes vuorokauden yhteen putkeen. Onneksi viime vuosina sovittelijat ovat ottaneet järkevämmän linjan näiden tilanteiden hoitamiseen.

 

Runsasta jäsenneuvontaa

Valtaosa Lindströmin ja hänen johtamansa työmarkkinaosaston työajasta on kulunut työsuhteisiin liittyvään jäsenneuvontaan. Lisäksi osaston tehtäviin kuuluvat työsuhderiitojen ratkominen, työsuhdeasioiden kouluttaminen ja oikeudenkäynnit. Työmarkkinaosastolle tulee tyypillisesti satakunta yhteydenottoa päivittäin.

Jäsenten työsuhderiidoissa on pyritty mieluummin löytämään molempia riidan osapuolia tyydyttävä sovintoratkaisu kuin taistelemaan oikeudessa vuosikausia.

– Oikeudenkäynti aiheuttaa aina kuluja. Lisäksi työoikeustuomiot saattavat olla melko ennakoimattomia, koska kaikki tuomioistuimet eivät ole perehtyneet kinkkisiin työsuhdeasioihin. Se käsitys on kuitenkin väärä, että työnantaja aina häviäisi riidat, Lindström huomauttaa.

Työuran viimeiset puolitoista vuotta ovat olleet Lindströmille kenties uran raskainta aikaa. 90-luvun lama-ajan talouskriisinkin kokenut lakimies luuli jo nähneensä urallaan kaiken, mutta ei sittenkään mitään koronapandemian kaltaista. Maaliskuussa 2020 iskenyt mara-alan yritysten liiketoiminnan äkkiromahdus ruuhkautti MaRan neuvontapalvelut viikkokausiksi.

– Tilanne oli kauhea yrittäjille, jotka eivät olleet koskaan joutuneet lomauttamaan tai irtisanomaan henkilökuntaa. Saimme parhaimmillaan 500–700 yhteydenottoa päivässä, yli viisinkertaisen määrän normaalitilanteeseen nähden. Luonnollisesti se ylitti resurssimme pahasti, ja sähköposteihin muodostui useiden päivien jono. Työmarkkinalakimiehemme neuvoivat jäseniä kolme viikkoa yötä päivää, eikä kiire hellittänyt kuukausiin. Saimme kuitenkin neuvottua kaikkia apua tarvinneita. Teimme koronakriisin alkumetreiltä lähtien myös hyvää yhteistyötä Pamin kanssa ja saimme poikkeussopimuksilla nopeutettua sopeuttamisaikatauluja.

 

Työvoimapula estää kasvua

Lindström näkee toimialan tulevaisuuden edelleen hyvänä, vaikka koronapandemia rakenteita horjuttaakin.

– Matkailu on ollut nopeimmin kasvava toimiala. Uskon vahvasti, että ihmiset haluavat jatkossakin elämyksiä tavaroiden haalimisen sijaan. Turvallisena ja puhtaana maana Suomi löytää siivunsa globaalin matkailun kasvusta.

Sitä myötä yritykset jatkavat kasvuaan ja monipuolistavat palveluitaan. Pahimpana tulevaisuuden kasvun esteenä Lindström pitää kuitenkin työvoiman saatavuutta.

– Voi olla, että koronakriisin seurauksena työvoiman löytäminen tulee olemaan vielä entistäkin hankalampaa. Osa muille aloille hakeutuneesta työvoimasta ei ole palaamassa. Siksi pitkän aikajänteen kysymys on, ovatko alan työehdot ja palkkataso sellaiset, että ne houkuttelevat työntekijöitä.

MaRa käynnistää syksyn aikana toimialojen tes-neuvottelut. Niissä Lindström ei ole enää mukana vaan jää mielenkiinnolla seuraamaan sivummalta, mihin suuntaan murroksessa olevat työmarkkinat ja työmarkkinajärjestelmät kehittyvät.

Eläkepäivien ensimetreille on jo suunniteltuna paljon asioita.

– Olen ollut niin työsidonnainen ihminen, että 19 MaRassa vietetyn vuoden ajalta on kertynyt aika monta tekemätöntä hommaa. Nyt on niiden aika.

– Kiitän lämpimästi jäseniämme vuosien varrella saamastamme tuesta. Kiitokset kuuluvat myös mukaville työtovereille, sillä MaRa on ollut erinomaisen työyhteisö.

MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kiittää Lindströmiä pitkästä työpanoksesta.

– Eeron eläköityminen on iso menetys jäsenyrityksillemme ja meille työkavereille. Sitoutuneempaa, asiantuntevampaa ja jäsenyrityksistämme enemmän välittävää kaveria saa hakea. Toivotan Eerolle rentouttavia eläkepäiviä, Lappi toteaa.  

 

Lisää aiheesta: Olli Varmo MaRan työmarkkinajohtajaksi