Fyysisistä vaatimuksista strategiseen myyntiosaamiseen
Kokeilta ja keittiömestareilta edellytettiin poikkeuksetta ammatillista koulutusta ja vähintään 2–3 vuoden työkokemusta samankaltaisista työtehtävistä. Vaatimuksiin kuului monesti elintarviketurvallisuus- ja hygieniaosaaminen, varaston ja ruokahävikin hallintaan liittyvä osaaminen, luovuus, moniosaajuus sekä valmius työskennellä tarvittaessa öisin, viikonloppuisin ja/tai loma-aikoina. Työpaikkailmoituksissa saatettiin mainita myös erikseen, että työnhakijalta edellytetään kykyä noudattaa työnantajan ohjeita, standardeja ja reseptiikkaa. Monissa työpaikkailmoituksissa hakijoilta toivottiin myös taloudenhallintaan liittyviä taitoja, kuten budjetointia, kustannusten seuraamista ja hallintaa.
Tarjoilijoilta ja sommeliereiltä edellytettiin muun muassa vahvaa ja ammattitaitoista asiakaspalveluosaamista, strategista myyntiosaamista, varaston ja kustannusten hallintaa sekä proaktiivisuutta. Lisäksi työnhakijoilta toivottiin markkina- ja trendituntemusta.
Keittiö-, sali- ja tapahtumatyötä koskevissa työpaikkailmoituksissa oli myös mainintoja työn fyysisyydestä. Seisomatyön lisäksi työn fyysisyyttä saatettiin kuvata kertomalla kuumatyöstä ja siitä, millaisia kuormia työntekijöiden odotettiin nostavan itsenäisesti. Työtehtävän mukaan kuormien nostamiseen liittyvät vaatimukset vaihtelivat 9 kilosta 23 kiloon.
Kilpailija-analyysejä ja tarinallistamista
Asiantuntijoilta edellytettiin kykyä ymmärtää laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia sekä ilmiöiden ja asioiden välisiä yhteyksiä. Asiantuntijoiden työtehtäviin saattoi kuulua markkinatrendien seuraamista, kilpailija-analyysien tekoa hinta- ja markkinastrategioiden tueksi, asiakaskokemuksen jatkuvaa parantamista sekä erilaisten työntekijöiden sitouttamista edistävien palkka- ja etuusohjelmien kehittämistä.
Tapahtuma-alan asiantuntijatehtävissä edellytettiin toimialatuntemuksen lisäksi aiempaa kokemusta sidosryhmäyhteistyöstä ja ymmärrystä dynaamisesta hinnoittelusta.
Aineistossa oli myös muutama työpaikkailmoitus, joiden työtehtävät painottuivat viestintään. Näiden työpaikkojen kohdalla työnhakijoilta edellytettiin muun muassa uutiskynnyksen ylittävien tapahtumien luomista, kohderyhmien reaktioiden seuraamista ja kokemusta yrityksen brändityötä tukevasta tarinallistamisesta. Joissain tapauksissa työnhakijalla tuli olla kokemusta kriisiviestinnästä.
Trendinä palveleva johtaminen
Esihenkilötyötä ja johtamista koskevien työpaikkailmoitusten vaatimuksista oli pääteltävissä, että monen aineistossa mukana olleen yrityksen johtamiskulttuuri oli palveleva. Palvelevan johtamisen (servant leadership) keskeisenä ajatuksena on työntekijöiden hyvinvoinnin vaikutus yrityksen taloudelliseen tulokseen.
Työtehtävien kohdalla saatettiin mainita kyky kuunnella työntekijöitä ja kyky taata työntekijöille tasapuolinen ja turvallinen työympäristö. Yksi yrityksistä painotti etsivänsä henkilöä, jonka toimintatapoihin kuului työntekijöiden toimintakykyä tukeva empaattinen johtajuus.
Johtajilta edellytettiin muun muassa tavoitteellista johtamista, kykyä ennakoida ja hallita riskejä, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden takaamista sekä työtehtävissä tarvittavan lainsäädännön tuntemusta. Strategiseen johtamiseen liittyen työnhakijoilta saatettiin vaatia ymmärrystä yrityksen liiketoimintaideasta ja eri asiakassegmenteistä sekä näiden segmenttien erilaisista asiakastarpeista.
Esihenkilöiltä oletettiin perehdyttämisen lisäksi budjetointitaitoja, työvoima- ja toimintakulujen tehokasta hallintaa, kustannustehokkuutta ja kustannustietoisuutta. Joissain työpaikkailmoituksissa oli mainittu erikseen, että esihenkilön oletettiin työskentelevän kentällä työntekijöiden apuna.