Istuvan hallituksen hallitusohjelma sisälsi työrauhalainsäädännön uudistamista koskevan kirjauksen. Muutokset tulivat voimaan 18.5.2025. Alla on esitetty työrauhaa koskevat muutokset pääpiirteissään.
Poliittiset lakot
Poliittisella työtaistelulla tarkoitetaan työtaistelua, jonka tarkoituksena on vaikuttaa ylikansalliseen, valtakunnalliseen, alueelliseen tai paikalliseen poliittiseen päätöksentekoon. Laki muuttui siten, että työrauhavelvollisuuden vallitessa työnseisauksena eli lakkona toimeenpantava poliittinen työtaistelu ei saa jatkua enää 24 tunnin jälkeen sen aloittamisesta. Lisäksi työnseisaus on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu häiriöitä tuotantotoimintaan ennen työnseisausta tai sen päättymisen jälkeen, jos häiriöt ovat kohtuudella vältettävissä toimeenpanijan käytettävissä olevin keinoin. Tällainen rajoite voi olla erityisen merkittävä esimerkiksi prosessiteollisuudessa, jossa työtä ei voida lopettaa tai käynnistää nopealla tahdilla vaan alasajo ja käynnistys saattavat viedä useita päiviä.
Muiden työtaistelumuotojen kuten ylityö- tai vuoronvaihtokieltojen kesto rajataan enintään kahteen viikkoon.
Keskeinen uudistus on myös se, että poliittiset työnseisaukset tulevat uudistuksen myötä ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Työnseisauksen järjestäjän on ilmoitettava työnseisauksesta viimeistään seitsemän päivää ennen sen aloittamista valtakunnansovittelijalle sekä työrauhan vallitessa myös vastapuolena olevalle työehtosopimusosapuolelle.
Tukitaistelutoimet
Jatkossa ei saa toimeenpanna työtaistelua, jolla tuetaan toisessa työriidassa esitettyjä vaatimuksia, jos sitä pidetään laissa tarkoitetulla tavalla suhteettomana. Tällaista suhteellisuuden vaatimusta ei aiemmin ollut laissa lainkaan, mikä mahdollisti sen, että suhteellisen vähäisiä työriitoja voitiin tukea massiivisilla tukilakoilla.
Myötätuntotaistelua pidetään jatkossa suhteettomana, jos:
1)Työnantajan palvelu- tai tuotantotoimintaa rajoitetaan laajemmin kuin sen toiminnan osalta, joka palvelee tai hyödyttää pääriidan piirissä olevaa työnantajaa.
2)Rajoittamisella aiheutetaan sille työnantajalle, jonka työntekijät osallistuvat myötätuntotyötaisteluun, tai tämän sopimuskumppanille sellaisia vahingollisia seurauksia, joita olosuhteet huomioon ottaen ei voida pitää kohtuullisina.
Myös myötätuntotaisteluista on jatkossa ilmoitettava samalla tavalla kuin poliittisista lakoista.
Hyvityssakot
Mikäli työtaisteluja koskevaa lainsäädäntöä ei noudateta, voidaan työtaistelun järjestävä taho tuomita hyvityssakkoon. Mahdollisuus sakkojen tuomitsemiseen ei ole uusi asia laissa, mutta sakkojen tasoa korotettiin uudistuksen yhteydessä tuntuvasti. Aiemmin tuomittujen sakkojen tasolla ei ole ollut juurikaan ennaltaehkäisevää vaikutusta laittomien toimien järjestämiseen. Uudistuksen myötä sakkojen alaraja on 10 000 euroa ja yläraja 150 000 euroa. Sakot ovat noin viisinkertaiset aiempaan sääntelyyn verrattuna. Erityisistä syistä sakkoa voidaan kuitenkin edelleen kohtuullistaa.
Yleisesti voidaan todeta muutosten olevan varsin hyviä ja kannatettavia. Niiden tarpeellisuus on käynyt erittäin hyvin ilmi viime syksyn ja kevään aikana ammattiliittojen järjestäessä poliittisia lakkoja toinen toisensa perään. Myötätuntotaistelujen suhteettomuuden kriteerit jäivät kuitenkin uudistuksessa hieman epäselväksi, joten oikeuskäytännössä tullaan lopulta ratkaisemaan, missä suhteettomuuden raja menee. On toivottavaa, että sakkojen korotukset vaikuttavat siten, että laittomat työtaistelutoimet estyisivät jo etukäteen.
