Finavia julkaisi tammikuussa trendiraportin, jonka mukaan lentoliikenne tulee palauttaa Suomessa markkinaehtoiseksi ja Finavian lentoasemaverkosto optimoida aitoa kysyntää vastaavaksi. Finavian tavoitteena on supistaa verkostostaan vähäliikenteisiä kenttiä, joiden ylläpito aiheuttaa yhtiölle tappioita.
Lentoasemien koskeva keskustelu sai kierroksia, kun Yle uutisoi, että valtio harkitsee tappiollisten lentoasemiensa myymistä. Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen mukaan ministeriö valmistelee yhdessä lentoasemapitäjien kanssa luokitusta valtakunnallisesti strategisesti tärkeistä lentoasemista, joiden ylläpito jäisi Finavialle. Muut kuin strategisesti tärkeät lentokentät siirrettäisiin pois yhtiön verkostosta. Kirjaus strategisten lentokenttien määrittelystä sisältyy lausunnolle lähetettyyn Liikenne 12 -suunnitelmaan.
Lentoasemaverkoston supistamisaikeet saivat tyrmäyksen maakunnista. Myös pääministeri Petteri Orpo kiirehti toteamaan, että hallitus on sitoutunut nykyisen lentoasemaverkoston säilyttämiseen ja kehittämiseen. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne painotti, että lentokenttien tulevaisuus turvataan ja verkostoa kehitetään koko maassa.
Lentoasemaverkosto Liikenne 12 -suunnitelmassa
Lausuntokierrokselle lähetyssä Liikenne 12 -suunnitelmassa todetaan, että hallitusohjelman mukaisesti valtio säilyttää Finavian nykymuotoisen lentoasemaverkoston, ja muuta lentoasemaverkostoa kehitetään osana väyläverkkoa 2023–27.
Suunnitelmaluonnoksen mukaan valtio määrittelee vuoden 2026 aikana kriteerit valtakunnallisesti strategisesti tärkeille lentoasemille yhteistyössä lentoasemanpitäjien kanssa. Kriteeristössä voidaan tarkastella esimerkiksi saavutettavuutta, matkustajamääriä, liikenteen kehitysnäkymiä, liikenteen luonnetta sekä alueellista merkitystä. Laadittujen kriteerien perusteella samaiset tahot määrittävät kansallisesti strategiset lentoasemat ja muodostavat niistä uuden verkoston. Valtio arvioi mahdollisuutta määräaikaiseen valtionavustukseen, jotta lentoasemien liikenteen kehityspolut tulee varmistettua.
Suunnitelmaluonnoksen perusteella lentoasemaverkostoon ei esitetä muutoksia tämän vaalikauden aikana. Kirjaus strategisten kenttien määrittelystä tarkoittaisi kuitenkin Finavian lentoasemaverkoston supistamista nykyisen vaalikauden jälkeen.
Finavian verkostoa ei tule supistaa
Suomessa lentoliikenteen merkitys korostuu maantieteellisen sijainnin ja pitkien etäisyyksien takia. Meillä lentoliikenteen merkitys matkailun kannalta on todennäköisesti suurempi kuin millään muulla EU-maalla Välimeren pieniä saarivaltioita lukuun ottamatta. Lentoliikenteen elintärkeä merkitys Suomeen suuntautuvalle matkailulle ei tule muuttumaan pitkälläkään aikavälillä.
Maan sisäistä ja kansainvälistä lentoliikennettä palvelevat lentokentät ovat osa välttämätöntä infrastruktuuria tiestön ja rautateiden ohella. Lentoasemaverkoston merkitystä tulee tarkastella Suomen kansainvälisen ja maan sisäisen saavutettavuuden tarpeista käsin. Lentoasemalla on merkittävä vaikutus aluetaloudelle, elinkeinoelämälle ja matkailulle. Lentokentän lakkauttaminen johtaisi alueen matkailupotentiaalin sekä alan investointien ja työpaikkojen menetyksiin, sillä ulkomaalaisten matkailijoiden saaminen vaikeutuisi merkittävästi.
Aluetalous huomioiden asemat ovat kannattavia
Finavia tarkastelee lentokenttien kannattavuutta erittäin suppeasti, vain lentokentän operatiivisten tulojen ja menojen näkökulmasta. Kun lentoasemien kannattavuudessa huomioidaan niiden vaikutukset aluetalouteen, lähes kaikki lentoasemat ovat kannattavia.
Lentoasematoiminnan järjestämisen vaihtoehtoja koskevassa selvitysraportissa (29.1.2024) todetaan, että alijäämäisiä lentoasemia lakkauttamalla voidaan säästää toimintojen järjestämisen suorissa operointi- ja investointikustannuksissa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan lentoasemien aluetaloudelliset vaikutukset voivat kuitenkin olla moninkertaiset niiden operointi- ja investointikustannuksiin verrattuna. Suurimmat aluetaloudelliset vaikutukset syntyvät kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten matkustamisesta sekä alueelle saapuvista kansainvälisistä matkailijoista.
Myös kauppakamarien tekemän selvityksen (4.9.2024) tulokset vastaavat raportin johtopäätöksiä lentoasemien aluetaloudellisista vaikutuksista. Sen mukaan selvitysten kohteena olevat 13 lentoasemaa, joiden yhteenlaskettu alijäämä oli 21 miljoonaa euroa, ovat kaikki Suomelle vahvasti kannattavia, kun huomioidaan niiden vaikutukset kansantalouteen.
MaRa vastustaa Finavian nykymuotoisen lentoasemaverkoston supistamista. Valtion tulee sitoutua nykyisen lentoasemaverkoston säilyttämiseen pitkäjänteisesti ja yli vaalikauden. Kirjaukset kansallisesti strategisten kenttien määrittelystä tulee poistaa suunnitelman jatkovalmistelussa. Kaikki lentoasemat ovat Suomelle taloudellisesti kannattavia ja tärkeitä. Kattava lentoasemaverkosto tarvitaan, jotta matkailuala Suomessa voi kasvaa, investoida ja työllistää. Alueelliset lentokentät ovat välttämättömiä, jotta Suomi voi vastaanottaa yhä enemmän matkailijoita suorilla reittilennoilla ja tilauslennoilla eri puolille maata.
