Ympäristöministeriön asettama parlamentaarinen hankeryhmä valmistelee maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista. Tavoitteena on, että uusi laki valmistuisi vuoden 2021 loppuun mennessä. Aikataulu tähtää hallituksen esityksen käsittelemiseen siten vielä tällä hallituskaudella.

Uudistuksen päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Yhdyskuntarakenteen sosiaalinen ja taloudellinenkin kestävyys tulee ottaa huomioon.

Tarkoitus on myös yksinkertaistaa lupaprosesseja, helpottaa rakennusvalvonnan resurssien yhteistä käyttöä ja selkeyttää rakentamisen vastuita.
 

Ilmastonmuutokseen varauduttava

Tavoitteena on kehittää rakentamisen ohjausta siten, että ilmastonmuutoksen torjunta ja kiertotalous otetaan osaksi prosesseja rakennusmateriaalien valmistuksesta rakennusten purkamiseen saakka. Ilmastonmuutoksen torjunta otetaan huomioon niin kaavoituksessa, rakentamisessa kuin rakennuskannan ylläpidossakin.

Ilmastonmuutoksen torjunta ulottaa vaikutuksensa myös alueiden käytön suunnitteluun. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia tulee hillitä vahvistamalla yhdyskuntarakenteen eheyttä ja hyödyntämällä kestävästi olemassa olevaa infrastruktuuria. On myös olennaista tukea resurssitehokasta yhdyskuntakehitystä sekä luoda edellytyksiä vähähiiliselle liikennejärjestelmälle: joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle. Uusiutuvia energiamuotoja tulee voida hyödyntää tehokkaammin.

Alueiden käytön suunnittelussa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamien tulviin sekä muihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin muutoksiin ja riskeihin.

Uudisrakentaminen tulee sijoittaa joko tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta tulee muutoin varmistaa. Suunnittelussa on turvattava myös eläinlajien liikkumisen kannalta merkittävät ekologiset yhteydet.
 

Ei yhden kuntakaavan mallia

Uudistuksen tavoitteena on päivittää alueiden käytön suunnittelujärjestelmää, jotta se vastaisi tulevaisuuden haasteisiin ja hyödyntäisi sen tuomia mahdollisuuksia. Suunnittelulla voidaan edistää eri alueiden elinvoimaisuutta, hallita muutosta ja asettaa yhdyskuntien kehittämiselle reunaehtoja, jotka koetaan yhteiskunnassa tärkeiksi.

Alueiden käyttöä koskevien tavoitteiden mukaan kuntien kaavamonopoli ja kaavahierarkia säilytetään. Samalla on tarkoitus edistää kaavaprosessien sujuvuutta ja vahvistaa kuntien maapolitiikkaa. Kaavoituksen tulee perustua kattaviin vaikutusarviointeihin. Alueiden käytön laillisuuden valvonta säilyy viranomaistoimintana vähintään nykytasolla. MaRa pitää näitä tavoitteita kannatettavina.

Alueiden käytön suunnittelujärjestelmää on tarkoitus ajantasaistaa ja yksinkertaistaa. Kaavatasojen – maakunta-, yleis- ja asemakaava – roolit ja kullakin kaavatasolla ratkaistavat asiat ovat keskeisessä asemassa. Valtakunnalliset alueiden käyttöä ohjaavat tavoitteet pysyisivät pääosin ennallaan.

Yleiskaava ja asemakaava säilyisivät myös pääosin ennallaan. Yleiskaavaa voitaisiin käyttää sekä strategisena että tietyin edellytyksin suoraan rakentamista ohjaavana kaavana.

Suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena yleiskaavaa voisi käyttää niillä alueilla, joilla kaavassa on siitä erikseen määrätty. Edellytyksenä olisi, että yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä.

Määräys ei voisi koskea aluetta, jolla alueiden käytön ohjaustarve edellyttää asemakaavan laatimista. Yleiskaava olisi ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Matkailualan näkökulmasta olennaista on myös kaavoitusprosessin vuorovaikutusmenettelyjen ja osallistumisen kehittäminen. 

Kaupunkiseutusuunnitelma olisi uusi osa suunnittelujärjestelmää. Se olisi laadittava vain tietyille kaupunkiseuduille, eikä se olisi velvoittavana ohjeena kuntakaavoille.
 

Maakuntakaavan rooli muuttumassa?

Maakuntakaavassa korostuisi suunnittelun kohdentuminen vain merkitykseltään maakunnallisten asioiden käsittelyyn. Maakuntakaavan rooli muuta suunnittelua ohjaavana kaavana olisi nykyistä rajatumpi.

Maakuntakaavassa olisi esitettävä maakunnan aluerakenteen kehittämisen tavoitteet ja periaatteet, valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmän ja -verkon sekä muun infrastruktuurin kehittämisen periaatteet sekä maakunnan viherrakenne ja sen kehittämisen periaatteet.

Maakuntakaavassa voisi esittää myös muita maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia asioita. Niitä voisivat olla esimerkiksi luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta merkittävät alueet sekä luonnonvarojen hyödyntämisen, materiaali- ja kiertotalouden sekä jätteenkäsittelyn kannalta merkitykselliset maakunnalliset alueet.
 

Laadulliset vaatimukset tukevat yhdyskuntarakenteen hallintaa

Uudistuksen valmistelussa esitetyn mukaan uudessa laissa säädettäisiin kaavojen laadullisista vaatimuksista, joihin kaavoja laadittaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, ja jotka olisivat perusteena kaavan sisällön laillisuuden arvioinnille.

Pitää myös erottaa kaavan tehtävä tai siinä ratkaistava tai osoitettava alueiden käyttö kaavan laadullisista vaatimuksista. Esimerkiksi maakuntakaavan liikenneverkkoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maakuntakaavan laadullisiin vaatimuksiin, esimerkiksi maiseman ja kulttuuriperinnön turvaamiseen ja vaalimiseen.

Laadullisten vaatimusten muotoilulla on keskeinen merkitys. Lisäksi on huomioitava kaava yhteensovittavana välineenä ja eri asioiden mahdollinen painottaminen, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä.

Laadulliset vaatimukset tarjoavat myös oikeudellisia perusteita alueiden laatu- ja ominaispiirteiden kehittämiselle ja säilyttämiselle muun muassa luontoon perustuvan matkailun toimintaedellytyksenä.

MaRa vaikuttaa siihen, että kaavamääräyksiin sisältyvät matkailualan kannalta keskeiset laadulliset vaatimukset, jotka kaavamääräysten kanssa tarjoavat välineet matkailun toimintaedellytysten kehittämiseen ja turvaamiseen.

Yleiskaava-alueelle ei saisi sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muulle alueiden käytölle tai kaavan laadullisista vaatimuksista ilmeneville sisällöllisille tavoitteille.
 

Lisää joustavuutta

Alueiden käytön järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten on laadittava asemakaava, jonka tarkoituksena on ohjata rakentamista ja muuta alueiden käyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, julkisen tilan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämiseen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.

Joustavuutta olisi mahdollista lisätä laatimalla yleiskaava ja asemakaava yhtä aikaa samalla päätöksellä. Yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä voitaisiin myös kumota alueella voimassa oleva asemakaava.

Valmistelussa on ollut esillä myös mahdollisuus laatia asemakaavaehdotus yhteistyössä maanomistajan kanssa. Kunta ohjaisi tällöinkin kaavaehdotuksen laatimista ja voisi antaa kaavaehdotusta koskevia tavoitteita ja reunaehtoja.