Euroopan Unionin komissio julkaisi heinäkuussa laajan energia- ja ilmastopaketin nimeltä Fit for 55. Komission pyrkimyksenä on saavuttaa vuoteen 2030 mennessä 55 prosentin päästövähennystavoite vuoden 1990 tasoon nähden. Komissio haluaa, että Eurooppa on etulinjassa ilmastonmuutoksen torjunnassa ja maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä.
Samaan aikaan Suomi valmistelee kansallisen ilmastolain muuttamista. Valtion keskeisenä tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius jo vuonna 2035 ja myöhemmin hiilinegatiivisuus. Lakiin on ehdotettu sisällytettäväksi Suomen kansallisen ilmastopaneelin suositusten mukaiset päästövähennystavoitteet: 60 prosentin päästövähennys vuodelle 2030 ja 80 prosentin vähennys vuodelle 2040 verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Ilmastolaki on luonteeltaan valtion viranomaisia koskeva tavoitteellinen puitelaki, jossa mainitut suunnitelmat ohjaavat Suomen kansallista ilmastopolitiikkaa. Lakiin ei sisälly eri toimialoja koskevaa aineellista lainsäädäntöä.
Mitä komission ehdotus tarkoittaa?
Komission paketti sisältää kaikkiaan 13 ehdotusta, joilla päivitetään EU:n energia- ja ilmastolainsäädäntöä. Lainsäädäntöehdotukset kattavat laaja-alaisesti talouden eri sektorit ja koskevat muun muassa päästökaupan uudistamista, jäsenmaiden välistä taakanjakoa, energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, maankäyttösektorin ja hiilinielujen roolia, autojen päästörajoja, energiaveroja ja hiilitulleja. Lisäksi komissio antaa tänä vuonna ehdotuksensa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistamisesta.
Ehdotukset aiheuttavat yrityksille tulevaisuudessa lisää haasteita. Vaikka teknologiat kehittyvät vauhdilla, energiainvestointeja koskevien päätösten tekeminen on vaikeaa, koska muuttuvan lainsäädännön vaikutuksia on hankalaa ennakoida.
Investointeja on kuitenkin käynnistettävä nopeasti, jotta päästöt vähenisivät riittävästi vuoteen 2030 mennessä. Energia- ja ilmastopolitiikan tulee olla johdonmukaista ja mahdollisimman ennakoitavaa, jotta hukkainvestointeja ei tehtäisi.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on tärkeää, ja kotimaisen matkailu- ja ravintola-alan tulee olla mukana rintamassa. Päästöjä tulee vähentää. Vähennystoimenpiteiden tulee kuitenkin olla tarkoituksenmukaisessa suhteessa niistä aiheutuviin kustannuksiin ja investointeihin. On parempi kannustaa yrityksiä päästöjä vähentäviin ja energiatehokkuutta lisääviin ratkaisuihin kuin pyrkiä samaan sitovilla päästövähennysvelvoitteilla.
Päästöjä on vähennettävä tavalla, joka ei heikennä kotimaanmatkailun toimintaedellytyksiä eikä lisää kotimaassa matkustamisen hintaa. Päästöjen vähentämistä tavoittelevilla toimilla ja päätöksillä ei tule suosia ulkomaille matkustamista kotimaanmatkailun kustannuksella.
Vapaaehtoisen energiasäästämisen merkitys kasvaa
Komissio ehdottaa sitovan ja aiempaa kunnianhimoisemman vuotuisen tavoitteen asettamista energiankulutuksen vähentämiseksi EU:n alueella. Toimenpiteet kohdistuvat muun muassa kiinteistöihin ja niiden ylläpitoon. Tavoitteena on edistää rakennusten perusparannusaaltoa, luoda työpaikkoja sekä vähentää energiankäyttöä ja veronmaksajille aiheutuvia kustannuksia.
Suomi on nykyisin järjestelmällisissä energiatehokkuustoimissa Euroopan kärjessä. Silti komission ehdottaman energiasäästövelvoitteen taso vaikuttaa meilläkin epärealistiselta. Energiatehokkuuden parantamisessa tärkeintä on lainsäädännön joustavuus. Jäsenmaille ja yrityksille tulee sallia monipuolinen keinovalikoima.
Myönteistä on se, että komissio on sallimassa kansallisella tasolla tehtävät vapaaehtoiset energiatehokkuutta lisäävät toimet. Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä myös matkailu- ja ravintola-alalla.
Liikenteen päästövähennyksistä paljon kustannuksia
Komission Fit for 55 -esitys sisältää liikenteen päästöjen vähentämiseksi lukuisia ehdotuksia, jotka aiheuttaisivat toteutuessaan merkittäviä lisäkustannuksia tie-, meri- ja lentoliikenteelle.
Vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkoston lisäämiseksi jäsenvaltioiden tulee muun muassa varmistaa, että TEN-T-ydinliikenneverkon varrella on vähintään 60 kilometrin välimatkoin vähimmäistehovaatimukset täyttävä latausasema vuoteen 2026 mennessä. Vuoden 2030 loppuun mennessä vaatimus laajenee koko TENT-T-liikenneverkkoon.
Merkittävin uusi kustannuserä tieliikenteelle aiheutuisi vuonna 2026 alkavasta koko EU:n laajuisesta polttoaineiden päästökaupasta, jossa polttoainejakelijoille asetettaisiin asteittain alenevat bensiinin ja dieselin myyntikiintiöt.
Pumppuhintoihin vaikuttavan päästökaupan hintojen kehitykseen liittyy kuitenkin huomattavia epävarmuustekijöitä. Komission olisikin vielä tarkennettava päästökaupan vaikutusarvioita.
Lentoliikenteessä tummia pilviä
Lentoliikennettä koskeva esitys toisi toteutuessaan huomattavia kustannuksia Suomen matkailualan strategiselle kumppanille Finnairille. Päästökaupan ilmaisjaosta luopuminen ja päästöoikeuksien kallistuminen nostaisivat Finnairin vuosittaisia kustannuksia yli 32 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.
Lentoliikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden sekoitevelvoite ja kansainvälisessä liikenteessä käytettävän polttoaineen verovapaudesta luopuminen toisivat merkittäviä uusia kustannuseriä. Vuonna 2030 sekoitevelvoite aiheuttaisi Finnairille 39 miljoonaa euron lisäkustannukset ja polttoaineiden verovapaudesta luopuminen 145 miljoonan kustannukset.
Ilman vahvaa Finnairia Suomen matkailuelinkeinolla ei ole kansainvälistä kilpailukykyä. Finnair pystyy hyödyntämään Helsingin maantieteellistä sijaintia ja suoria, lyhyitä ja polttoainetehokkaita lentoreittejä Aasiaan.
Finnair on vuosikymmenten aikana rakentanut Suomeen ulkomaanreittiverkoston, joka on merkittävästi parempi kuin monessa muussa vastaavankokoisessa maassa. Suomi on kansainvälisten matkailijoiden ulottuvilla juuri erinomaisten lentoyhteyksien ansiosta.
Komission ehdotukset aiheuttavat tummia pilviä Finnairille ja kansainvälisestä saavutettavuudesta riippuvaiselle matkailu- ja ravintola-alalle. Jos matkailijat korvaisivat Helsingin kautta kulkevan suoran reitin pidemmällä eteläisellä reitillä, Suomi menettäisi strategisen asemansa Aasian ja Euroopan solmukohtana. Tällöin Suomen kansainvälinen saavutettavuus heikkenisi dramaattisesti. Samalla lentoliikenteen päästöt kasvaisivat hiilivuodon seurauksena.
Suomen on huolehdittava siitä, että erittäin tiukassa kilpailussa olevan Finnairin kilpailukykyä ei heikennetä. Paras ratkaisu olisi, että lentoliikenteen päästövähennystoimet tehtäisiin kansainvälisellä tasolla.
Tieliikenteen päästökauppa olisi uhka kotimaanmatkailulle
Liikenne- ja viestintäministeriön asettama virkamiestyöryhmä laati marraskuussa kansallisen tieliikenteen päästökaupasta arviomuistion, joka on selvitys päästökauppajärjestelmän ominaisuuksista ja vaikutuksista.
Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille. Polttoaineen jakelija ostaisi päästöoikeuksia. Jos tavoitellut päästövähenemät olisivat suuria, polttoaineiden hinnat voisivat nousta merkittävästi.
Päästökaupan vaikutusta polttoaineen hintaan on kuvattu arviomuistiossa ulkopuolisen tutkimuslaitoksen tekemien laskelmien pohjalta kolmen eri skenaarion kautta. Tieliikenteen perusennusteen mukaisesti laaditun skenaarion mukaan päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä voisi nostaa bensiinin pumppuhintaa jopa 72 senttiä ja dieselin 52 senttiä litraa kohti. Perusennuste sisältää oletuksen, että Suomessa on liikenteessä 600 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.
Lisäskenaariossa pumppuhinnat eivät nousisi näin dramaattisesti. Ensimmäisessä lisäskenaariossa laskelmaan on otettu mukaan fossiilittoman liikenteen tiekartan toimet, kuten vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen ja liikennejärjestelmän tehostaminen. Tällöin bensiinin pumppuhinta nousisi 19 senttiä ja dieselin 14 senttiä litralta. Toisessa lisäskenaariossa tiekartan toimien lisäksi sähköautojen määräksi on oletettu 700 000 autoa, jolloin vaikutus pumppuhintaan olisi ensimmäistä lisäskenaariota pienempi.
Päästökauppa tulisi nykyisen tieliikenteen verotuksen päälle rasittamaan erityisesti bensiini- ja dieselautoilla ajavia. Perusennusteen mukaan vuonna 2030 Suomen teillä liikkuu vielä noin kaksi miljoonaa bensiini- ja dieselautoa. Päästökauppa nostaisi omalla autolla tehdyn kotimaanmatkan kustannuksia merkittävästi, perusskenaarion mukaan dramaattisesti nykyisestä.
Arviomuistiossa ei esitetä päästökaupan välitöntä käyttöönottoa, koska tieliikenteen päästöjen ennustetaan vähenevän odotettua nopeammin. Kesällä 2021 päivitetyn tieliikenteen perusennusteen perusteella tilanne ei vaikuta edellyttävän päästökaupan välitöntä käyttöönottoa, mikäli kansalliset ja EU-tason toimet toteutuvat suunnitellusti.
MaRa vastustaa tieliikenteen päästökauppaa, koska henkilöautolla tehdyn kotimaanmatkan kallistuminen siirtäisi matkailua yhä enemmän ulkomaille lentäen tai risteillen. Kotimaanmatkailun korvaantuessa ulkomaanmatkoilla kärsijöinä ovat Suomessa toimivat matkailu- ja ravintolayritykset, niiden työntekijät sekä valtio ja kunnat verotulojen saajana.
Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiestyöryhmän työ perustuu valtioneuvoston hyväksymään kolmivaiheiseen fossiilittoman liikenteen tiekarttaan, jonka tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Päästökaupan valmistelu liittyy tiekartan kolmanteen, ehdolliseen vaiheeseen. Hallituksen toimenpidevaihtoehdoissa ovat mukana sekä fossiilisten polttoaineiden kansallinen päästökauppa että tieluokkiin perustuva liikenneveromalli siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut ovat riittämättömiä. (KM)
Ruoka- ja juomatrendit ravintoloissa
01.03.2024
