Suomessa kalastusta harrastaa noin 1,8 miljoonaa henkilöä, joista suuri osa käyttää matkailupalveluja reissuillaan. Kalastavilta matkailijoilta olisi mahdollisuus saada tuloja ympäri vuoden, myös harvaan asutuilla alueilla. Kalastusmatkailijoiden huomiointi markkinoinnissa ja palveluissa nykyistä paremmin toisi yrityksille lisäansioita.
Kalastusta tukevissa matkailupalveluissa on paljon kehittämistä. Tämä nousi esille Kalastaja matkailuyrityksen asiakkaana -hankkeessa syksyllä 2024. Pilottikoulutushanke liittyi maa- ja metsätalousministeriön Kalastusmatkailun kehittämisohjelmaan 2024–34, mikä sisältää toimenpide-esitykset palvelujen ja liiketoiminnan, myynnin ja markkinoinnin sekä toimintaympäristön kehittämiseksi.
Kehittämisohjelma on suunniteltu tukemaan ja kehittämään kalastusmatkailua Suomessa. Ohjelman tavoitteena on luoda monipuoliset ja laadukkaat kalastuspalvelut, jotka ovat helposti ostettavissa ja kiinnostavat eri asiakasryhmiä. Visiona on, että Suomessa on Euroopan parhaat kalastuspalvelut vuoteen 2034 mennessä. Ohjelma tarjoaa koulutusta ja neuvontaa yrityksille yrittäjyyden, tuotekehityksen ja markkinoinnin parantamiseksi. Tämä auttaa yrityksiä kehittämään osaamistaan ja tarjoamaan parempia palveluita asiakkaille. Kalastusmatkailun markkinointiin panostetaan esimerkiksi Fishing in Finland -sivustoa uudistamalla. Tämä parantaa kalastuspalvelujen löydettävyyttä ja houkuttelevuutta.
Ohjelma korostaa kestävyyttä ja vastuullisuutta. Kalastuspalvelut tuotetaan kalakantoja kestävästi hyödyntäen, ja ympäristöystävällisyys on keskeinen osa palveluiden kehittämistä.
Pilottikoulutuksia matkailuyrityksille järjestivät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Kalastajan Kanava. Verkossa toteutettuihin pilottikoulutuksiin ilmoittautui parisataa henkilöä 80 eri yrityksestä, mikä osoitti, että kiinnostusta kalastusmatkailupalveluiden kehittämiselle on. Osallistujia oli koko Suomesta, eniten Lapista ja Järvi-Suomesta. Koulutusten keskeisiä aiheita olivat asiakasymmärrys, palveluiden kehittäminen ja markkinointi kalastusmatkailijoille.
Yrityksissä tarvitaan erityisesti lisää tietoa kalastajamatkailijoille suunnattujen palveluiden kehittämisestä. Palvelujen kehittämiseen on saatavilla hankerahoitusta. Maa- ja metsätalousministeriö sekä muut rahoittajatahot myöntävät avustuksia kalastusmatkailua edistävien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Maaseudun yritystukia voi saada yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja investointeihin muun muassa Kalaleadereiltä eli kalatalouden paikallisilta toimintaryhmiltä.
Erilaisten markkinointialustojen käyttäminen ja markkinoinnin kohdentaminen ovat kehittämisen keskiössä. Tärkeimmät markkinointialustat ovat ajantasaiset verkkosivut ja sosiaalisen media. Markkinoinnin tulisi olla informatiivisempaa, ja sitä tulisi kohdentaa kalastaville matkailijoille. Palveluiden kehittämisestä kalastajille sopivaksi löytyy lisätietoa muun muassa Kalastaja matkailuyrityksen asiakkaana -hankkeen verkkosivuilta, josta löytyvät hankkeen koulutusten tallenteet.
Pk-yrityksillä on yleensä vain vähän aikaa ja resursseja kehittää toimintojaan. Erilaisissa kehittämistehtävissä yritykset voivat hyödyntää oppilaitosten osaamista esimerkiksi antamalla toimeksiannon alan oppilaitoksen opiskelijoille. Harvaan asutuilla alueilla yritysten välinen yhteistyö ja kumppanuudet ovat kalastusmatkailussa vähän käytetty voimavara. Kaikkea ei tarvitse tuottaa itse.
Kalastusmatkailun kehittämisohjelma. Kuva maa- ja metsätalousministeriö.
Kohteen valinnassa tärkeimmät tekijät kalastusmatkailijoille ovat tavoitekalalajit, joista keskeisimmät ovat ahven, kuha, hauki ja järvitaimen. Saalisvarmuus on tärkeä kriteeri luonto- ja maisema-arvojen lisäksi. Omat aiemmat kokemukset sekä erityisesti muiden suositukset ja arviot matkakohteesta nostettiin keskiöön kohteen valinnassa, mikä tulisi huomioida markkinoinnissa paremmin.
Saunomismahdollisuus merkitsee eniten majoitusta valittaessa. Majoitustiloissa toivotaan mahdollisuutta kalastusvaatteiden kuivattamiseen ja säilyttämiseen. Ruoanvalmistustilojen ja -välineiden olisi oltava vähintäänkin kohtuulliset. Veneenlasku- ja rantautumispaikat ovat tärkeitä, ja niistä odotetaan saatavan tietoa ennen ostopäätöstä. Kalastavat matkailijat toivovat joustavia sisään- ja uloskirjautumisaikoja, sillä lähtöpäivänäkin halutaan vielä kalastaa, käsitellä saalista ja peseytyä. Saunomisesta, veneenlaskupaikasta sekä aamiaisesta ollaan valmiita maksamaan kohtuullisesti, joskin useimmiten näiden toivotaan sisältyvän hintaan. Osa kalastajista on valmis maksamaan hyvin laadukkaista palveluista ja kalastusopastuksesta. Useimmiten liikutaan 2–4 henkilön seurueissa. Iältään kalastavat matkailijat ovat 30–59-vuotiaita. Matka kestää yleisimmin muutaman vuorokauden.
Kalastusmatkailijoita kiinnostavat majoitus-, ravintola- ja kalastusopaspalvelut. Naisia kiinnostaa miehiä enemmän myös muut palvelut ja kulttuuri. Miehet ovat valmiita käyttämään naisia enemmän rahaa matkoillaan. Matkailuyrittäjien on kalastuslupa-asioiden lisäksi hyvä kertoa asiakkaille vesistö- ja kalastokohtaisia rajoituksista. Turvallisuus ja riskienhallinta on kalastuspalveluissa oltava kunnossa. Vastuullisuus on yhä useammin kohteen valintaperuste etenkin naisilla.
Edelliset asiat ja paljon muuta kalastusmatkailuun liittyvää voi lukea Laura Jaakkolan opinnäytetyöstä Kalastajamatkailuyrityksen asiakkaana. Työn tavoitteena oli hankkia ymmärrystä matkailupalveluiden kehittämiskohdista kalastajamatkailijoiden näkökulmasta. Kyselyyn vastasi noin 300 kalastavaa matkailijaa, jotka yöpyvät ja käyttävät palveluita.
Lähteet:
Kalastaja matkailuyrityksen asiakkaana -hanke.
Kalastusmatkailun kehittämisohjelma.
Jaakkola Laura, 2024: Kalastaja matkailuyrityksen asiakkaana
