Työvoimapula on kurittanut matkailu- ja ravintola-alan yrityksiä jo vuosia. Pahimmillaan osa yrityksistä on joutunut tilanteeseen, jossa avoinna olevaan työpaikkaan ei ole tullut yhtään hakemusta. Tai hakemuksia on saattanut tulla, mutta työnhakijoiden epärealististen odotusten vuoksi sopivaa työntekijää ei ole saatu rekrytoitua.

Yksi syy saattaa löytyä työpaikkailmoitusten sisällöstä.

Perinteisesti työpaikkailmoitukset ovat rakentuneet työnantajien tarpeiden ja toiveiden ympärille. Monesti työnkuvauksen ohella työpaikkailmoituksen pääpaino on ollut työntekijän pätevyys-, koulutus- ja työkokemusvaatimuksissa sekä mahdollisissa erityistaidoissa.

Työn merkitys ja tekemisen tavat ovat muuttuneet. Samalla työhyvinvoinnin merkitys on kasvanut. Näiden muutosten myötä myös rekrytointikulttuuri on muuttumassa työnhakijalähtöisempään suuntaan.

Muutoksen ymmärtäminen ja sen mukanaan tuomien uudistusvaatimusten toteuttaminen on harvoin helppoa. Pitkällä aikavälillä muutostyö on kuitenkin yleensä palkitsevaa ja kantaa hedelmää, sillä toimintaympäristön muutoksia ennakoivat yritykset ovat monesti tulevaisuuden voittajia.

Onnistunut muutos edellyttää usein näkökulman vaihtamista, myös rekrytoinneissa.

Viime vuosien työvoimapulan myötä esimerkiksi osa opiskelija- ja henkilöstöravintoloista on muuttanut rekrytointitapojaan merkittävästi perinteisestä vaatimuksiin perustuvasta työnantajalähtöisestä mallista kohti työnhakijalähtöisempää ja työntekijän merkityksellisyyttä korostavaa näkökulmaa.

Oman näkökantansa vaihtamisen myötä työnantajat ovat oivaltaneet, että nykyinen yrityskulttuuri sisältää jo valmiiksi hakijoiden arvostamia asioita. Työsuhde-etujen lisäksi tällaisiin asioihin kuuluvat yrityksen arvoihin ja yhteiskuntavastuuseen liittyvät tekijät.

Kerro vastuullisuudesta, arvoista ja eduista

Yhä useampaa työnhakijaa kiinnostavat myös työnantajan arvot ja yrityskulttuuri. Siksi työpaikkailmoituksessa on hyvä kertoa, millainen yritys on työnantajana ja millaisia arvoja se edustaa. Jos työnantaja tarjoaa työntekijöilleen koulutusta ja mahdollisuutta edetä uralla, myös ne kannattaa mainita työpaikkailmoituksessa tai tuoda esiin viimeistään työhaastattelussa.

Monimuotoisuudesta ja yhdenvertaisuudesta kertominenkin on tärkeää, sillä yhä useampi hakija painottaa näitä asioita potentiaalisia työpaikkoja kartoittaessaan. Monimuotoisuutta esiin nostavia työnantajia pidetään yleisesti ottaen sosiaalisesti vastuullisina toimijoina.

Työnantajat voivat korostaa monimuotoisuutta työpaikkailmoituksissa esimerkiksi lisäämällä niihin monimuotoisuuslausekkeen, josta käy ilmi, että yritys toivoo eritaustaisten henkilöiden hakevan avoinna olevaa työpaikkaa. Toiveena voi olla esimerkiksi eri-ikäisiä, eri sukupuolta olevia ja eri kieli-, kulttuuri- tai vähemmistöryhmiin kuuluvia hakijoita.

Työnantajan kannattaa tuoda rohkeasti esiin erilaiset työsuhde-edut, kuten liikunta-, kulttuuri- ja hyvinvointipalvelut, laajennetut työterveyspalvelut sekä mahdolliset alennukset ja edut työnantajan palveluista. Jos nämä edut koskevat kaikkia työntekijöitä, niistä kannattaa ehdottomasti mainita myös työpaikkailmoituksissa, sillä etujen maininta luo osaltaan myönteistä työnantajamielikuvaa.

Viesti selkeästi, avoimesti ja moni­kanavaisesti

Työpaikkailmoituksen tulee olla selkeä, ymmärrettävä ja realistinen. Hakijan olisi hyvä ymmärtää yhdellä lukemisella, millaisesta työpaikasta ja -tehtävästä on kyse. Inhimillinen ote lisää ilmoituksen houkuttelevuutta. Työnhakijalähtöiselle ilmoitukselle on tyypillistä myös myönteinen kieliasu.

Rekrytointiprosessissa kannattaa kiinnittää huomiota selkeään viestintään, rekrytoinnin helppouteen ja läpinäkyvyyteen sekä vuorovaikutukseen. Yrityksen avoin ja rehellinen viestintä voi lisätä tehtävään sopivien työnhakijoiden kiinnostusta avoinna olevaa työpaikkaa kohtaan sekä nopeuttaa heidän sitoutumistaan.

Työnhaun digitalisoituessa sanomalehdissä julkaistujen työpaikkailmoitusten määrä on vähentynyt merkittävästi. Tästä syystä avoimia paikkoja kannattaa tuoda esille mahdollisimman monessa kanavassa, myös yrityksen omissa sosiaalisissa verkostoissa.

Koska eri työnhakijat käyttävät erilaisia kanavia, vapaista työpaikoista kannattaa ilmoittaa useammassa kanavassa. Monet alle 35-vuotiaat etsivät töitä esimerkiksi Duunitorin ja Facebookin kautta. Sen sijaan hieman vanhemmat hyödyntävät työnhaussa esimerkiksi TE-palveluiden Työmarkkinatoria, LinkedIn-alustaa sekä yritysten omia kotisivuja ja some-kanavia.

Hyvä kello kauas kuuluu

Yritysten kokemusten mukaan työnhakijalähtöinen työpaikkailmoitus on lisännyt työtehtävään ja yrityskulttuuriin sopivien hakijoiden kiinnostusta avointa työpaikkaa kohtaan. Työpaikkoihin, joihin ei ole aiemmin tullut yhtään hakemusta, on rekrytointitavoissa tapahtuneiden muutosten myötä tullut useampia hakemuksia ja jopa aivan uusilta, toimialalle vasta siirtymistä harkitsevilta työnhakijoilta. Samalla työnhakijalähtöinen rekrytointi on auttanut yrityksiä rakentamaan aiempaa myönteisempää työnantajamielikuvaa.

Vaikka työnhakija ei saisikaan hakemaansa työpaikkaa, työntekijälähtöisestä rekrytoinnista jää yleensä työnhakijalle myönteinen mielikuva. Tämä saattaa puolestaan johtaa siihen, että työnhakija viestii kokemuksistaan myönteisesti eri kanavissa ja auttaa siten yritystä luomaan myönteistä työnantajamielikuvaa ja houkuttelemaan uusia potentiaalisia hakijoita tuleviin työpaikkoihin. Sosiaalisen median aikakaudella suositusten merkitystä ei pidä aliarvioida etenkään nuorempien työnhakijoiden kohdalla.