Kokkimaajoukkueessa on tapahtunut suuria muutoksia. Jukka Turta aloitti uutena toiminnanjohtajana Tapio Laineen kauden jälkeen viime vuoden keväällä. Turta jättäytyi työkiireiden vuoksi taustalle lokakuun alussa, jolloin hänen seuraajakseen valittiin Jenni Bergström. Päävalmentajana toimii edelleen ruotsalainen Gert Glötzke, joka on tosin eläköitymässä kevään olympialaisten jälkeen.

Harjoitteluolosuhteet paranivat merkittävästi viitisen vuotta sitten, kun joukkue sai uuden kotipesän Helsingin Laajasalosta. Leijonarannaksi nimettyyn tukikohtaan on huomattavasti helpompi saapua kuin joukkueen aiempaan harjoittelupaikkaan Raaseporissa. Maajoukkueeseen kuuluu tällä hetkellä 11 jäsentä, jotka kaikki asuvat Helsingin ulkopuolella. Joukkueen ikähaitari on 25:stä reiluun 40:een, ja kokemusta on niin fine dining -ravintoloista kuin yrittämisestäkin. Konkareilla alkaa olla jo runsaasti kilpailukokemustakin.

Maajoukkueen nelivuotinen kilpailukausi ulottuu olympialaisista olympialaisiin, ja puolivälissä taitoja päästään mittaamaan Luxemburgin World Cupissa. Joukkueen nuorimmat jäsenet voivat kilpailla myös yksilökilpailuissa muun muassa Pohjoismaissa.

Vaihtuvuutta joukkueessa

Joukkueessa tapahtuu vaihdoksia säännöllisesti, sillä harjoittelu vaatii jäseniltä paljon sekä taloudellisia että ajallisia uhrauksia. Pääsääntöisesti harjoitukset pidetään alkuviikosta.

– Toivottavaa olisi, että työnantajat olisivat avokätisemmin mukana projektissa, sillä useimmiten jäsenet joutuvat ottamaan palkatonta vapaata harjoituksiin tai kilpailuihin osallistuakseen, Turta sanoo.

Freelancereille harjoittelujaksot taas tarkoittavat, etteivät he pysty tekemään niiden aikana laskutettavaa työtä. Turta toivoo, että yrityksissä osattaisiin nähdä välitöntä työvuorotilannetta kauemmaksi ja ymmärrettäisiin myös maajoukkueen pr-arvo.

Joukkueen jäsenet oppivat kilpailukauden aikana taitoja, joista on apua myös työelämässä, kuten huolellista dokumentointia, suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä, ajankäytön hallintaa ja ennen kaikkea stressinsietokykyä.

– Uusia jäseniä on löytynyt suhteellisen helposti, sillä ravintolakoulujen opettajat poimivat jo koulusta potentiaalisia opiskelijoita. Teemme myös mielellämme näitä harjoitusillallisia kouluissa, jolloin opiskelijat hoitavat tarjoilun ja pääsevät mukaan avustaviin tehtäviin.

Kolmen ruokalajin illallinen

Syyskuun lopussa joukkue toteutti Järvenpään Keudassa 110 hengen illallisen samaan tapaan kuin itse kilpailuissakin. Kolmen ruokalajin menussa on suurimmalta osaltaan lämmin kala-alkuruoka, lämmin lihapääruoka ja kylmä jälkiruoka, jossa on kuitenkin yksi kuuma komponentti.

Stuttgartissa lämpimän keittiön kilpailusuoritus tapahtuu messuhalliin rakennetussa Kansojen ravintolassa, jossa työskentelee samaan aikaan seitsemästä kahdeksaan joukkuetta. Asiakkaat saapuvat paikalle eri aikoina kuten tavallisessa iltaravintolassa, ja keittiö tekee rinnakkain niin alku-, pää- kuin jälkiruokiakin. Joukkue voi ostaa yhteistyökumppaneilleen enintään 50 lippua, loput tulevat avoimeen myyntiin.

Joukkue toteutti vastaavanlaisen illallisen Keudassa viimeksi kolmisen vuotta sitten, minkä seurauksena nykyisessä joukkueessa on kaksi entistä oppilaitoksen opiskelijaa.

– Uudet jäsenet tulevat mukaan ikään kuin try-outin kautta, eli he pääsevät ensin kokeilemaan muutamissa harjoituksissa, miltä homma tuntuu. Täydellisyydentavoittelussa on aina riski ylikuormituksesta ja uupumisesta, varsinkin kun jäsenemme ovat omilla työpaikoillaankin vastuullisissa rooleissa, ja siksi seuraamme joukkueen jäsenten vointia säännöllisesti, Turta sanoo.

Kestävä kehitys on yhä tärkeämpää

Olympialaisten kilpailuohjelma on muuttunut vuosien varrella kestävämpään suuntaan. Esimerkiksi takavuosien tuntikausia esillä pidetystä kylmästä on luovuttu, ja kilpailulajit ovat 110 hengelle tehtävä lämpimän keittiön kilpailu ja kaksi vuorokautta myöhemmin tapahtuva chef’s table -kilpailu, jossa tehdään seitsemän ruokalajin menu 12 hengelle.

Kilpailevassa joukkueessa on kuusi jäsentä ja yksi assistentti, joka vastaa tiskauksesta ja yleisestä puhtaanapidosta. Lisäksi kilpailukeittiön ulkopuolella voi olla kolme muuta avustajaa, jotka saavat tehdä avustavia tehtäviä kuten kiillottaa lautasia. Joukkueen johtaja tai valmentaja ei saa olla kontaktissa joukkueen kanssa kilpailusuorituksen aikana.

Kilpailevan joukkueen on oltava sama molemmissa osakilpailuissa.

– Koronan jälkeen hygieniaan on ruvettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota, ja kisassa on muiden keittiötuomareiden lisäksi erillinen hygieniatuomari, jonka vastuulla on myös hävikin ja muovijätteen seuranta. Esimerkiksi lihan lämpötila ei missään vaiheessa ennen kypsennystä saa nousta yli kahden asteen, minkä vuoksi meillä on nykyään pakkien alla jäähdytyslevyt ja päällä jäädytetyt kannet, kertoo joukkueenjohtaja Katja Tuomainen.

Maku edellä tällä kertaa

Joukkueen menu on luotu päälinjoiltaan jo puolitoista vuotta sitten. Lopulliset reseptit ja annoskuvat on toimitettava syyskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen muutoksia voidaan tehdä pelkästään tekniikoihin. Suomen joukkue on aiempina vuosina tehnyt teknisesti erittäin vaativaa ruokaa, mutta palkintopallille ei sillä ole päästy. Tällä kertaa annoksissa painotetaan ensisijaisesti makua, koska siitä on mahdollista saada enemmän pisteitä.

– Meillä oli tässä harjoituksessa teemana ajankäytön optimointi. Esivalmistelu kestää kuusi tuntia ja meidän helmasyntinämme on ollut, että aluksi otetaan liian löysästi ja lopussa tulee kiire. Nyt yritimme pitää tahdin tasaisena, ja huolehtia samalla, että jokainen muistaa juoda ja ottaa välipalaa säännöllisesti, Tuomainen sanoo.