Valtio tukee selvitysten mukaan Suomen lipun alla purjehtivia matkustajamerenkulun aluksia 250–280 miljoonalla eurolla vuosittain. Merkittävimmän tuen laivat saavat arvonlisä- ja valmisteverottomuuden muodossa.
Helsinkiläisen 14 ruokaravintolan Ravintolakolmio-ketjun perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Heimo Keskinen on yrityksen toista polvea edustavan toimitusjohtajan Jenni Keskisen kanssa laskenut, mitä merkitsisi, jos ravintolat saisivat arvonlisä- ja valmisteveroista sekä työvoimakuluista vastaavat helpotukset kuin viihderisteilyjä tekevät laivat.
Keskisten mukaan laskennallinen vaikutus ravintolahintoihin olisi noin 16 prosenttia alaspäin. Esimerkiksi 30 euron pippuripihvin hinta alennuksen jälkeen olisi 25,20 euroa ja 10 euron drinkki maksaisi 8,40 euroa.
16 prosentin alennuksen vaikutus ravintolaruoan ja alkoholin hintoihin olisi tuntuva. Esimerkiksi vuoden 2010 ravintolaruoan arvonlisäveron alentaminen siirtyi 86-prosenttisesti hintoihin MaRan jäsenravintoloissa.
Heimo Keskisen mukaan mahdollisuus hintojen alentamiseen toisi varmasti lisää myyntiä ja lisäisi sitä kautta työpaikkoja.
– Tällaisella hinnoittelulla olisimme esimerkiksi Tukholmaa ja Tallinnaa halvempia matkakohteita. Sillä olisi vaikutusta lähimatkailuun, ja olisimme myös kauempaa Euroopasta tuleville ja maailmanlaajuisestikin turisteille edullinen ravintolapääkaupunki. Päättäjienkin kannattamaan valvotuissa olosuhteissa tapahtuvaan alkoholin kulutukseen sillä olisi myös vaikutusta, Heimo Keskinen sanoo.
Nyt erilaisten tukien ollessa erityisen tarkastelun kohteena ravintoloitsijat muistuttavat päätöksiä tekeviä siitä, ettei laivojen tukeminen ole tarkoituksenmukaista, kun siitä on etua vain yhdelle osapuolelle.
Heimo Keskinen on laskenut, että ravintolat voisivat alentaa hintojaan noin 16 prosenttia, jos saisivat samat tuet kuin viihderisteilijät.
Lisää työpaikkoja
– 16 prosentin hinnanalennuksilla olisi merkitystä elinkeinolle. Ravintola-ala on siitä kiitollinen ala, että myös työpaikat lisääntyvät saman tien myynnin lisääntyessä. Jos huomiselle on tätä päivää enemmän varauksia, tarvitaan heti lisää työntekijöitä, Jenni Keskinen sanoo.
Ravintolakolmion ravintolamyynnistä keskimäärin 70 prosenttia on ruokaa ja loput juomaa. Yrityksen ravintolaliiketoiminnan myyntikate on 71–72 prosenttia. Ruoan kate muodostuu lounassetelihintaisen myynnin ja à la carte -myynnin määristä. Ravintoloiden välillä on jonkin verran vaihtelua.
"Olisimme Tukholmaa ja Tallinnaa halvempi matkakohde."
Laadukkaiden juomien menekki kasvaa koko ajan. Keskiset eivät usko, että humalahakuinen juominen lisääntyisi hintojen alentuessa, vaan että yleensäkin ravintoloissa käyminen lisääntyisi. Esimerkiksi lapsiperheelle on nykyisin iso panostus lähteä ravintolaan syömään.
– Kustannusten aleneminen lisäisi myös alan investointimahdollisuuksia, Heimo Keskinen näkee.
Anniskeluun liittyvien lupien ja ilmoitusten tekemisen nykyinen helppous saa kiitosta Jenni Keskiseltä.
Jenni Keskisen mukaan juomien katteissa mennään 70 prosentin paikkeilla. Etenkin oluissa valikoima on sen tyyppinen, ettei toiminta ole yhtä katteellista kuin joskus aiemmin. Myös väkevissä alkoholeissa katteet ovat olleet suurempia, joten niiden kulutuksen vähentyminen on pienentänyt katetta. Alkoholimyynti onkin huomattavasti pienempää à la carte -toiminnassa.
Alkoholin osuus myynnistä on lyhyen ajan kuluessa pudonnut 50 prosentista 30 prosenttiin. Alkoholijuomiin tiheästi kohdistuneet veronkorotukset ja alkoholin tuonti Baltian maista ovat ravintoloitsijoiden mukaan suurimmat syyt myynnin nopeaan laskuun. Niiden seurauksena myös yksityisten juhlien, kuten häiden, pitäminen ravintoloissa on vähentynyt huomattavasti.
Uusi alkoholilaki toi tullessaan hyviä asioita, ja ala on sen myötä mennyt huimasti eteenpäin.
Positiivista on viime vuonna voimaan tulleen lain antama mahdollisuus anniskelulupien saamiseen myös muiden toimijoiden tiloihin. Se on lisännyt jonkin verran myös yritysasiakkaiden alkoholijuomaostoja. Suomenlinnassa panimon yhteydessä toimivalle ravintolalle haettu vähittäismyyntilupa ei ole vähentänyt paikan päällä oluiden nauttimista vaan lisännyt ravintolassa maisteltujen oluiden ulosmyyntiä.
Juhlatiloihin anniskelulupien hakeminen käy Jenni Keskisen mukaan nykyään näppärästi, ja lupa kilahtaa nopeasti sähköpostiin.
– Ehdoton plussa on lupien ja ilmoitusten tekemisen helppous. Myös viranomaisen puuttuminen vasta sitten, jos hommat eivät hoidu, on toteutunut. Vaikeammatkin anniskelukuviot on saatu hoidettua lupaviranomaisten kanssa. Esimerkiksi ennakkotapauksessa, jossa toimitaan yhteisissä tiloissa, mutta tilojen luvanhaltija ei pysty valvomaan toisen tekemisiä, saatiin ratkaisu, Jenni Keskinen kertoo.
Tuet vääristävät kilpailua
Sekä MaRan Tampereen yliopistossa teettämä selvitys vuodelta 2017 että tuore valtioneuvoston tilaama selvitys 2019 marraskuulta osoittavat yhdenmukaisesti, että matkustajamerenkulun saamat tuet vääristävät kilpailua. Tulosten mukaan matkustajamerenkulkua tuetaan julkisin varoin sekä suoraan että epäsuorasti noin 250–280 miljoonalla eurolla vuodessa. Suurin tuen muoto on arvonlisä- ja valmisteverottomuus, joka selvitysten mukaan on 184–212 miljoonaa euroa.
Valtioneuvoston selvityksen keskeisiä politiikkasuosituksia on, että matkustajamerenkulkua harjoittavilta varustamoilta tulee edellyttää jatkossa vastineeksi julkisista tuista läpinäkyvää ja julkista tilastointia siitä, mitä liiketoimintaa aluksilla harjoitetaan ja miten kysyntä ja hinnat kehittyvät. Selvityksen mukaan muuta taloudellista strategisen tason syytä pitää aluksia Suomen lipun alla ei ole kuin huoltovarmuuskysymykset. On viime kädessä yhteiskunnallinen päätös, mitä aluksilla saavutetaan huoltovarmuuden näkökulmasta, ja saadaanko matkustajamerenkulun julkiselle tukemiselle riittävästi vastinetta.
Ruoka- ja juomatrendit ravintoloissa
01.03.2024
Lue lisää
Kokkimaajoukkue matkalla Stuttgartiin
15.10.2023