Sähkön nopea hinnannousu on pakottanut ravintolat miettimään, miten sähköä voi säästää toimintatapoja muuttamalla. Energiakriisin toteutuminen johti Restelillä siihen, että sähkön säästämiseen päätettiin panostaa tosissaan.

– Kun energiamarkkinoiden tilanteen vakavuus alkoi selvitä, aloitimme heti säästötoimien valmistelun. Teimme luettelon siitä, mitä voimme tehdä, ja laskimme, miten paljon eri asiat vaikuttavat sähkön kokonaiskulutukseen. Toimenpideluettelon ja sähkön kulutuksesta tehdyn arvion perusteella päätimme, mihin toimenpiteisiin kannattaa ryhtyä, kertoo Restel Oy:n kauppapaikkajohtaja Jukka Lääkkö.

Suuri osa ravintoloiden sähkön kulutuksesta syntyy asioista, joihin toimija voi vaikuttaa vain vähän. Sähköä kuluu paljon valmistuksessa, säilyttämisessä ja astioiden pesussa. Prosesseja tehostamalla voidaan vaikuttaa kulutukseen.

– Tärkein osa-alue on kuitenkin jäähdytys ja lämmin vesi. Niistä aiheutuvaan sähkönkulutukseen voidaan vaikuttaa lämpötiloja säätämällä ja muuttamalla vakiintuneita toimintatapoja. Lämpötiloja voidaan pudottaa ja valvoa niiden pysymistä halutuissa rajoissa koko toiminnan ajan. Kun ravintola avataan, kaikkea ei kytketä täydellä teholla päälle heti vaan vaiheittain.

Lääkön mukaan henkilökunta on ollut erittäin motivoitunutta säästämään sähköä, ja työpaikoilla on käyty hyviä keskusteluja aiheesta. Jokainen Restelin ravintolaketju on käsitellyt asioita omalla tavallaan. Syntyneet toimintatavat on viety toimipisteisiin ja niiden toimivuutta on hiottu käytännössä. Toiminnan suunnittelulla ja henkilökunnan aktiivisuudella on ollut suuri merkitys hankkeen onnistumiselle.

–  Moni ravintoloistamme toimii kauppakeskuksessa. Keskitetysti johdetuissa kiinteistöissä ravintolan toimenpiteille jää vähemmän mahdollisuuksia. Kiinteistön omistajat ovat kuitenkin toteuttaneet omia toimenpiteitään, jotka ovat auttaneet sähkön säästämisessä. Esimerkiksi lämpötiloja on laskettu kauppakeskuksissa, Lääkkö kertoo. 

– Käynnissä olevasta hankkeesta on opittu paljon, ja uskon, että moni toimintatapa jää elämään myös tulevaisuudessa. Sähkönkulutus Suomessa todennäköisesti järkevöityy tulevina vuosina, kun olemme oppineet, miten sähköä pystytään säästämään uusia toimintatapoja kehittämällä.