Ikaalisten kylpylä sai uudet omistajat puolitoista vuotta sitten. Edellisen hotellioperaattorin Scandicin sopimus oli päättynyt, ja rakennukset olivat olleet puolisen vuotta tyhjillään. Uusi omistaja on paikallisista yrittäjistä koostuva ryhmä, joka omistaa nykyään myös alueen merkittävimmät kiinteistöt. Kiinteistökauppaan kuuluivat kolme suurempaa rakennusta: vuonna 1990 avattu päärakennus, vuotta myöhemmin valmistunut Spa Lofts -hotelli sekä 1960-luvulta peräisin oleva alkuperäinen kylpylärakennus ja muutama pienempi sauna.

– Nykyään käytössä ovat vain uudemmat hotellit. Vanhin osa on kylmillään, ja sille on jo saatu purkulupa. Siellä oli niin pahoja kosteusvaurioita, ettei korjaaminen enää kannattanut, sanoo toimitusjohtaja Eero Aho.

Kylpyläbisnes on energiaintensiivistä: vuodessa kuluu sähköä 3–3,5 miljoonaa kilowattituntia siitäkin huolimatta, että kylpylä kuuluu Ikaalisten kaukolämpöverkkoon. Kulutus vastaa noin 175 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta.

– Kaukolämpö on täällä ollut kohtuullisen hintaista, vaikka korotuspaineita varmaankin on. Sähköä kuluu silti vesilaitteisiin, valaistukseen sekä ilmanvaihtoon ja ravintoloihin.

Inflaatio tuntuu kaikessa

Kylpylän sähkösopimukset ovat osittain suojattuja, mutta suojaukset ovat olleet suhteellisen lyhyitä. Ahon mukaan sähkön hinta ei tällä hetkellä ole heille ainoa ongelma, vaan myös yleinen kustannustason nousu haastaa liiketoiminnan kannattavuutta.

– Kaikkia kohonneita kustannuksia ei voi millään panna hintoihin, sillä kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Meidän kilpailijoitamme eivät ole ainoastaan lähialueen kylpylät vaan myös muut vapaa-ajan viettomahdollisuudet, ulkomaanmatkat ja kotilomailu Netflixin parissa.

Taloautomatiikalla säästöjä

Taloautomatiikka voi parhaimmillaan tuoda merkittävää säästöä energiankäyttöön. Esimerkiksi hotellihuoneiden suihkutiloissa olevaa lattialämmitystä on ohjattu käynnistymään edullisen sähkön aikaan. Harvemmin käytössä olevien tilojen valot voidaan määrätä syttymään liiketunnistimilla. Käytävätiloja lämmitetään ilmalämpöpumpuilla. Ikkunoiden tiiviys on myös käyty läpi.

Aho sanoo, että kylpylässä on pyöritelty ajatusta lämmön talteenotosta vedestä, koska suihkuvettä kuluu paljon, ja viemäreihin valuu silkkaa energiaa.

Ongelmana on lähinnä se, ettei valmiita ratkaisuja ole olemassa, ja räätälöityihin järjestelmiin investoitaessa on laskettava tarkkaan investoinnin todellista vaikuttavuutta.

– Olemme pohtineet myös oman aurinkovoimalakentän rakennuttamista, sillä meillä on täällä 32 hehtaaria maata, joten sopiva sijoituspaikka varmasti löytyisi.

Välitön säästömahdollisuus kylpylässä olisi esimerkiksi vesilaitteiden toiminta-ajan rytmittäminen siten, että kaikki laitteet eivät olisi päällä yhtä aikaa. Myös ulkoaltaan peittäminen tai sulkeminen kokonaan vuoden kylmimmäksi ajaksi laskisi kulutusta merkittävästi.

– Meillä kaikki altaat ovat kytköksissä toisiinsa, eli emme voi laskea vain joidenkin altaiden lämpötilaa, vaan säätö vaikuttaa kaikkiin. Lisäksi meidän täytyy punnita asiakaslupaustamme – vesitropiikissa pitäisi sekä veden että ilman olla lämmintä. Kaikkien saunojen ei kuitenkaan tarvitse olla aina päällä.

Tyhjien hotellihuoneiden lämpötilaa ei ole ryhdytty viilentämään, koska asiakkaat tulevat hyvin lyhyellä varoitusajalla. Käytössä ei ole sopivaa automatiikkaa, vaan huonekohtaista termostaattia pitäisi käydä säätämässä käsin.

Investoinnit harkitaan tarkkaan

Kohonneet rahoituskustannukset ja epävarmat näkymät vaikuttavat suoraan yrittäjien investointimahdollisuuksiin.

– Käytännössä teemme vain sellaisia investointeja, jotka tuovat joko lisää kassavirtaa tai säästöjä.

Seuraavana vuorossa on Spa Lofts -rakennuksen huoneistojen peruskorjaus. Samalla ne muutetaan time sharing -periaatteella toimiviksi lomaosakkeiksi, jotka kuitenkin pysyvät kylpylän välitysmyynnissä. Alueella on jo entuudestaan kaksi vastaavanlaista kokonaisuutta, vuonna 1973 valmistunut kylpylä-hotelli sekä pari vuotta myöhemmin noussut hotelli Terme.