Älypuhelin on muodostumassa matkailun tärkeimmäksi välineeksi matkailusovellusten myötä. Internetissä matkailija voi verrata ja varata majoituspaikkoja, etsiä ravintolat ja suunnistaa karttasovellusten avulla. Teknologia leviää myös luontomatkailuun, ja tulevaisuudessa retkeilijä voi saada reaaliaikaista tietoa matkakohteestaan suoraan puhelimeensa.
Luontomatkailu kehittyy entistä digitaalisemmaksi, kun älypuhelimiin yhdistetään sensoriteknologiaa. Sensoreita käytetään jo nyt laajasti, esimerkiksi palohälyttimissä. Sensorin toiminta perustuu jonkin tietyn asian havainnointiin ja siitä ilmoittamiseen. Luontomatkailija voi sensoreiden avulla tarkastella etukäteen kohteestaan esimerkiksi lumensyvyyttä, ilman lämpötilaa tai tuulen nopeutta.
Sensoriteknologian hyödyntämistä luontomatkailussa kokeiltiin Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa, kun tietojenkäsittelyn opiskelijat kehittivät tulta ja liikettä havainnoivan sensorin. Projektin ideana oli, että luontomatkailija voisi kännykällään katsoa, palaako puiston läheisellä nuotiopaikalla tuli ja onko siellä ihmisiä. Tiedon avulla matkailija voisi etsiä joko vapaan nuotiopaikan tai liittyä muiden retkeilijöiden seuraan.
Toissa vuoden syksyn projektissa ryhmä kirjoitti sensorille koodin, rakensi itse laitteen ja testasi sitä Nuuksion kansallispuistossa. Testeissä sensori havaitsi sekä liikkeen että tulen ja ilmoitti siitä projektia varten luodulle verkkosivulle. Varsinaista puhelinsovellusta ei kehitetty, mutta projekti todisti mahdolliseksi sen, että matkailija voisi nähdä kännykästään nuotiopaikkojen varaustilanteen viiden minuutin tarkkuudella.
Projektipäällikkönä ollut Haaga-Helian yliopettaja Ari Alamäki mainitsee esimerkkeinä mahdollisista mittauksista luontokohteen lumitilanteen, jään paksuuden ja kohteen varausasteen. Hänen mukaansa sensoreista on apua myös moneen muuhun asiaan. Esimerkiksi matkailijoiden ohjaaminen eri luontokohteisiin sovellusten avulla auttaa sekä yritystä että matkailijaa välttämään ruuhkia.
Jatkossa puhelimesta voi nähdä taukopaikkojen varausasteen, lumitilanteen tai jään paksuuden. Sensoriteknologian ongelmana on toistaiseksi akun kesto.
Sensoriteknologian avulla luontomatkailija voisi kännykällään katsoa, palaako läheisellä nuotiopaikalla tuli ja onko siellä ihmisiä.
Teknologian haasteena vaihteleva sää
Vaikka sensoriteknologia on jo arkipäivää, ulkokäyttöön liittyvät ongelmat pitäisi ratkaista ennen kuin sitä voisi hyödyntää laajemmin luontomatkailussa. Projektissa nousi esiin akun kesto. Ulkona tehdyissä testeissä se kesti pisimmillään 31 tuntia. Jotta sovellus palvelisi matkailijoita mahdollisimman hyvin, sen tulisi toimia sesonkina kellon ympäri. Akkuja pitäisi siis käydä vaihtamassa joka toinen päivä.
Asiantuntijana projektissa toimineen Haaga-Helian tietojenkäsittelyn lehtorin Harto Holmströmin mukaan juuri akun riittävyys on suuri haaste, joka hidastaa teknologian leviämistä massatuotantoon.
– Ulkokäyttöön soveltuvan ja kestävän elektroniikan pitäisi vaatia niin vähän energiaa, että ratkaisu voisi toimia mahdollisimman pitkään ilman patterin tai akun vaihtoa talvellakin.
Toinen suuri haaste liittyy juuri elektroniikan kestävyyteen ulkokäytössä. Vaihteleva lämpötila vaikuttaa juuri akun kestoon. Monet älypuhelimet eivät tahdo kestää Suomen pakkasia, ja akun teho heikkenee tunneissa. Kylmyyden lisäksi sensorin tulisi kestää myös lumi- ja vesisateesta aiheutuvaa kosteutta.
Holmström ennustaa, että sensoriteknologian laajempaan hyödyntämiseen luontomatkailussa menee meillä vielä useita vuosia. Kun energiankäyttö saadaan sensorissa minimiin, sitä voidaan kuitenkin hyödyntää luontomatkailun lisäksi muihinkin tarkoituksiin. Liikesensoreita käytetään nyt jo laajasti, ja yhdistelemällä eri mittauksia on mahdollista saada monipuolisempaa tietoa.
– Kun liikesensorin antama tieto yhdistetään äänenvoimakkuuden mittaukseen, voidaan antaa tietoa siitä, onko tilassa ihmisiä. Samalla saadaan tietää, millainen melutaso tilassa on kullakin hetkellä, Holmström kertoo.
Hyötyä myös matkailuyrittäjille
Eri mittaustuloksista hyötyisivät niin matkailijat kuin matkailuyrittäjätkin, kun asiakkaat saisivat kohteestaan enemmän tietoa etukäteen. Yrittäjät pystyisivät erottumaan kilpailijoistaan tarjoamalla kiinnostavia palveluita.
Vaikka osa matkailijoista haluaa luonnossa ollessaan nimenomaan unohtaa puhelimensa, tulee Alamäen mielestä asiakkaille tarjota teknologian käytön mahdollisuus. Kännykkään saatava tieto voi rikastuttaa matkailua, mutta ennen kaikkea se lisää turvallisuudentunnetta.
– Esimerkiksi tieto jään kantavuudesta auttaa ennakoimaan reittiä. Luontokokemus ja elämys ovat entistä parempia, kun informaatiota on tarjolla enemmän ja asioihin voi varautua.
Ruoka- ja juomatrendit ravintoloissa
01.03.2024
