Hyvällä perehdyttämisellä uusi työntekijä toivotetaan tervetulleeksi työyhteisöön ja opastetaan tekemään työnsä tehokkaasti ja turvallisesti. Perehdyttäminen ja työhön opastaminen tarkoittavat paljon muutakin kuin työvälineiden opettelua ja työtehtäviin tutustumista. Kyse on myös oppimisesta talon tavoille.

Perehdyttämisen laiminlyönti voi pahimmillaan johtaa siihen, ettei yhteisiä pelisääntöjä ole, vaan jokainen toimii itselleen luonteenomaisella tavalla. Tästä seuraa monesti konflikteja, mikä puolestaan heikentää paitsi työn tuottavuutta, myös turvallisuutta ja yhteishenkeä.

Kokemattomuus altistaa tapaturmille

Erityisesti kesäaikaan yrityksissä on uusia nuoria työntekijöitä. 15–19-vuotiaille työntekijöille sattuu kesäkuukausina keskimäärin yli 1 200 tapaturmaa. Määrä on pysynyt viime vuosina samalla tasolla. Luvut selviävät Tapaturmavakuutuskeskus TVK:n tilastoista.

– Näiden tilastojen mukaan 15 nuorelle työntekijälle sattuu tapaturma kesäkuukausina joka päivä. Valtaosa tapaturmista on onneksi lieviä ja vaatii vain parin päivän sairausloman. Mutta myös vakavampia, yli viikon sairauslomaa vaativia tapaturmia sattuu keskimäärin lähes 200. Yli kuukauden sairauslomalle joutuu lähes 30 nuorta, sanoo Fennian riskipäällikkö Pia Välimaa, joka työskentelee päivittäin yritysten työturvallisuusasioiden parissa.

– Nämä tapaturmat ovat sattuneet nimenomaan töitä tehdessä, eivät työmatkalla.

TVK:n tilastoissa ovat mukana niin kesä- kuin vakituisetkin työntekijät, mutta on ilmeistä, että iso osa tapaturmista sattuu kesätyöntekijöille.

Puolet vahingoista sattuu esineitä käsitellessä sekä käsikäyttöisiä työkaluja ja koneita käytettäessä. Miehille tapaturmia sattuu kaksi kertaa enemmän kuin naisille. Tyypillisiä vammoja ovat haavat, venähdykset, nyrjähdykset ja erilaiset silmävammat.

– Nuorten tapaturmat johtuvat hyvin usein silkasta kokemattomuudesta. Ei osata varoa työkoneiden kanssa tai ei hallita oikeita tapoja tehdä työtä turvallisesti. Se on aivan luonnollista, ja juuri tämän vuoksi työnantajan kannattaisi kiinnittää erityisen paljon huomiota nuorten työntekijöiden perehdyttämiseen, Välimaa sanoo.

Nuorten sairauslomista syntyy myös kustannuksia. Vaikka tapaturman hoitaminen menee työtapaturmavakuutukseen, voivat esimerkiksi poissaolosta aiheutuvat työjärjestelyt ja sijaistukset aiheuttaa lisäkuluja, eikä keskellä kesää välttämättä löydy sijaista loukkaantuneelle työntekijälle.

Muiden työntekijöiden esimerkki on tärkeä

Tilanteet työpaikalla voivat vaihdella nopeasti, ja esimerkiksi ammattikeittiössä vaaditaan reagointikykyä. Työympäristöstä tulee työntekijälle sitä turvallisempi, mitä tutumpi se on.

– Hyvän perehdyttämisen lisäksi kokeneempien työntekijöiden oma asenne ja esimerkki ovat avainasemassa. Tilapäisetkin työntekijät ovat osa työyhteisöä ja ottavat mallia muista. Jos käytäntö ja ohjeet eivät vastaa toisiaan, usein käytäntö voittaa, Välimaa muistuttaa.

Perehdyttämisen on hyvä olla mahdollisimman monipuolista ja mieluiten käytännönläheistä. Myös työkavereihin tutustuminen ja työssä viihtyminen ovat turvallisuuden kannalta tärkeitä asioita, joita ei aina työkiireiden keskellä muisteta huomioida.

– Kun työkaverit ovat tuttuja ja helposti lähestyttäviä, on apuakin helpompi pyytää ja mahdolliset ongelmat huomataan aikaisemmin. Perehdyttäminen on luonnollisesti esimiehen vastuulla, mutta siihen osallistuu koko työyhteisö, Välimaa sanoo.

Nuoret ovat itse aiempaa vaativampia laadukkaan perehdytyksen suhteen ja haluavat esimerkiksi palautetta enemmän kuin vanhemmat sukupolvet. Toisaalta nuori ei osaa asettua kokeneemman asemaan tai kyseenalaistaa saamaansa perehdytystä.

– Perehdyttäjällä on todella suuri vastuu, koska suomalaiset ovat perinteisesti vähän huonoja kysymään. Jos perehdyttäjä vain kysyy, että ymmärsikö uusi työntekijä varmasti, niin aika harva uskaltaa myöntää, jos ei ymmärtänyt.

Konkarikin tarvitsee perehdytystä

Kun yritykseen palkataan kokenut ammattilainen, esimies saattaa erehtyä ajattelemaan, että perehdyttäminen on nopea läpihuutojuttu. Tässä piilee ansa: vaikka työntekijä olisi kokenut, eivät talon kulttuuri ja toimintatavat ole tuttuja.

Vaikka ammattilainen osaa tehdä työnsä hyvin, se ei vielä välttämättä tarkoita, että hän työskentelee tehokkaasti, ergonomisesti tai turvallisesti. Meillä kaikilla on totuttuja toimintatapoja, jotka tuntuvat luontevimmilta. Mutta, entä jos työn voisikin tehdä nopeammin, työkaluja säästäen tai asiakkaita paremmin palvellen?

Artikkeli on MaRan yhteistyökumppanin Fennian tuottama.