Majoitus- ja ravitsemisalalla yrityksen elinehto on hyvä asiakaskokemus, jota ei synny ilman ihmisiä. Siksi etenkin kokeneiden, toiminnan jatkuvuutta turvaavien työntekijöiden työkyvystä kannattaa pitää huolta.

Työ mara-alalla voi olla monista voimavaratekijöistään huolimatta kuormittavaa. Työkyvyn heikkenemisestä aiheutuva työpanoksen menetys aiheuttaa yrityksille kustannuksia sairauspoissaoloina, sijaisjärjestelyinä ja kohonneina työeläkemaksuina.

Varhainen välittäminen kannattaa

Ihmisistä välittäminen ja kuulumisten kyseleminen parantavat työyhteisön ilmapiiriä ja auttavat havaitsemaan työkykyriskejä, jotka voivat pahentuessaan aiheuttaa huomattaviakin kustannuksia.

– Esihenkilön kannattaa ottaa asia puheeksi heti, kun havaitsee työntekijänsä työsuoritusten heikkenevän tai sairauspoissaolojen lisääntyvän, työeläkeyhtiö Elon kuntoutuspäällikkö Tuuli Mattila sanoo.

Jos vaikuttaa siltä, ettei työkyky ole ainoastaan tilapäisesti alentunut, työnantajan kannattaa sopia työterveyshuollon kanssa työterveysneuvottelu, jossa selvitetään, millaisilla järjestelyillä työntekijä voisi jatkaa työntekoa terveydentilaansa soveltuvissa tehtävissä.

– Neuvottelussa voidaan pohtia, voidaanko työtä muokata niin, että se sisältää esimerkiksi vähemmän vuorovaikutustilanteita, valvomista tai fyysistä kuormitusta, Mattila sanoo.

Kun työntekijä tarvitsee sairauspoissaolon jälkeen tukea, työterveysneuvottelussa sovitaan työhön palaamisesta. Vaihtoehtoina voivat olla Kelan osasairauspäiväraha tai työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu.

Jos ammatillisen kuntoutuksen hakeminen tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, työnantaja voi kysyä neuvoa omasta työeläkeyhtiöstään, joka auttaa työntekijää hakemaan ammatillista kuntoutusta.

Kuntoutuspäätös työeläkeyhtiöstä

Työkokeilun edellytyksenä on, että työntekijä hakee työeläkeyhtiöstään ammatillista kuntoutusta ja saa hakemukseensa myönteisen päätöksen. Ammatillinen kuntoutuksen myöntämisen edellytyksenä on muun muassa työkyvyttömyyden uhka, joka todennäköisesti toteutuisi ilman kuntoutustoimenpiteitä.

Hakemuksen mukana tulee olla B-lääkärinlausunto, johon työkykyä uhkaava sairaus tai vamma, työkyvyn rajoitteet ja ennuste on kuvattu mahdollisimman tarkasti. Kuntoutuspäätöstä varten myös työnantajalta voidaan pyytää kuvausta työntekijän työtehtävistä ja työssä tehdyistä järjestelyistä.

– Työeläkeyhtiön työkokeilu on sopiva ratkaisu, kun tavoitteena on, että työntekijä voi palata esimerkiksi pitkän sairauspoissaolon jälkeen terveydentilalle sopiviin tehtäviin. Työkokeilu kestää yleensä yhdestä kolmeen kuukauteen, ja sitä voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kolmella kuukaudella, jos jatkamiselle on hyvät perusteet, Mattila sanoo.

Työkokeilun aikana henkilöä ei lasketa vakituisen henkilökunnan joukkoon. Kokeilu voi olla palkallinen tai palkaton. Jos se on palkallinen, palkan tulee olla joka kuukausi sama, ja kuntoutusraha maksetaan työnantajalle sen mukaisesti.

Työtehtävät terveyden mukaan

Jos työkokeilu tapahtuu työpaikassa, jossa työntekijä normaalisti työskentelee, työtehtävät ja velvollisuudet mukautetaan hänen terveydentilansa mukaisiksi. Vähimmäistyöaika on yleensä noin 20 tuntia viikossa, ja tavoitteena on lisätä työtunteja kokeilun loppua kohti, jotta voidaan testata työkykyä kokopäiväisessä työssä.

Mattila muistuttaa, että työhön paluun onnistumisen kannalta on tärkeää, että sekä työnantaja ja työterveyshuolto seuraavat työkokeilun sujumista ja tarjoavat koko kokeilun ajan kuntoutujalle riittävästi asianmukaista tukea. Välittäminen ja keskusteluyhteys työkokeilun aikana on tärkeää sen onnistumisen kannalta.

Jos työkokeilu ei suju suunnitelluissa tehtävissä eikä työaikaa pystytä lisäämään sovittujen aikarajojen puitteissa, pitää tilannetta uudelleenarvioida ajoissa.

– Voidaan miettiä, pitäisikö työtehtäviä muokata tai jatkaa lyhyemmällä työajalla, vai pitäisikö työkokeilulle hakea jatkoa tai jopa keskeyttää se. Kaikissa näissä tilanteissa kannattaa pyytää apua työterveyshuollosta tai omasta työeläkeyhtiöstä.

Työeläkeyhtiöstä saa tukea myös silloin kun työkokeilu ei omalla työpaikalla onnistu. Työeläkeyhtiö voi tehdä toimeksiannon työkykyvalmentajille, jotka auttavat työstämään uuden työhönpaluun suunnitelman.

Jos työkokeilu osoittaa, että uudet työtehtävät ovat terveydentilaan soveltuvia, mutta niiden opettelemiseen tarvitaan lisää aikaa ja mahdollisesti koulutusta, voi kyseeseen tulla työhönvalmennus.

– Se voi olla hyvä ratkaisu, kun työntekijä haluaa palata kokonaan uudenlaisiin työkyvylle sopiviin tehtäviin ja tarvitsee tukea uusien tehtävien oppimiseen. 

Lisätietoa työnantajalle: 

elo.fi >> työnantaja >> ammatillinen kuntoutus

Lisätietoa työntekijöille:

elo.fi >> eläkkeet ja kuntoutus >>ammatillinen kuntoutus
 

Artikkeli on MaRan yhteistyö­kumppanin Elon tuottama.