Suomen talous on kehittynyt heikosti finanssikriisistä 2008–2009 lukien. Heikko talouskasvu on iso syy sille, että Suomen julkinen velka on kasvanut holtittomasti ja kasvaa edelleen EU-maiden nopeinta vauhtia.

Hallitus on leikannut julkisia menoja, mutta valtion velan määrä jatkaa kasvuaan siitä huolimatta. Sote-uudistuksen tiedettiin olevan susi jo syntyessään, mutta edellinen hallitus toteutti sen siitä huolimatta. Sote syö verorahaa, mutta palvelut ovat heikentyneet. Kun väestön ikääntyminen ja muutto kasvukeskuksiin jatkuvat, myös hyvinvointialueiden ongelmat jatkuvat.

Hallitus päätti ohjelmassaan sopeuttaa julkista taloutta myös verojen korotuksilla. Suomen verotaso on jo valmiiksi länsimaiden kireimpiä, joten verojen korotusvaraa ei olisi ollut. Verohallinnon tietojen mukaan arvonlisäveroja kertyi viime vuonna vain 100 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna huolimatta syyskuun alussa toteutetusta yleisen arvonlisäverokannan korottamisesta 25,5 prosenttiin. Verohallintokin toteaa, että yleisen arvonlisäverokannan nosto näyttää vaikuttaneen jossakin määrin kuluttajien ostokäyttäytymiseen.

Tämän vuoden alussa tuli voimaan useiden palvelujen ja tavaroiden arvonlisäveron nosto 10 prosentista 14 prosenttiin. Uhkana on, että suklaan ja makeisten arvonlisävero nousee ensi kesänä 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Jo nyt on selvää, etteivät verojen korotukset tuo valtiovarainministeriön arvioimaa verotulojen lisäystä. Näin on käynyt jo vuosikymmenen ajan silloin, kun alkoholijuomaveroa on korotettu. Päinvastoin verojenkorotukset hyydyttävät kysyntää ja vähentävät muiden verotulojen kasvua.

Varman toimitusjohtaja Risto Murto työryhmineen valmistelee helmikuun loppuun mennessä ehdotuksia Suomen talouden saamiseksi uudelleen kasvuun. Toivottavasti työryhmä tekee rohkeita uudistusehdotuksia, jotka kiihdyttäisivät investointeja Suomeen.

MaRa on esittänyt kahta isoa verouudistusta: yhteisövero tulisi alentaa 15 prosenttiin, sekä lahja- ja perintöverosta tulisi luopua. Tärkeää niiden toteuttamisessa on se, ettei niiden tuomaa lyhyen ajan verotulojen vähenemistä kateta muita veroja nostamalla.

Yhteisöveron alentamisen vaikutuksista on erinomaista näyttöä Irlannista, jonka talous oli reilu 15 vuotta sitten surkeassa jamassa. Irlannin hallitus teki rohkeita uudistuksia, joilla maan talous lähti vakuuttavaan kasvuun. Tärkein uudistuksista oli yhteisöveron alentaminen 12,5 prosenttiin. Maahan alkoi virrata investointeja, ja nopeasti yhteisöveron tuotto ylitti korkeammalla verokannalla kerätyn yhteisöveron tuoton. Myös muut verotuotot kasvoivat.

Yhteisöveron alentaminen maksaisi staattisena laskelmana hieman alle kaksi miljardia euroa vuodessa. Veron alentamisen positiiviset vaikutukset johtaisivat siihen, että jo parin vuoden kuluttua ne ylittäisivät aiemman verotuoton ja myös muiden verojen tuotot kasvaisivat. Parasta yhteisöveron alentamisessa on se, että se kohtelee kaikkia yrityksiä tasapuolisesti toisin kuin suorat valtiontuet jollekin toimialalle.

Perintö- ja lahjaveron alentaminen helpottaisi yritysten sukupolvenvaihdoksia. Veroa maksettaisiin vasta kun omaisuutta luovutetaan, ei siinä vaiheessa, kun sitä peritään. Verotulot alenisivat joksikin aikaa, mutta omaisuuden myynnin yhteydessä verotuloja kertyisi. Veron poistaminen ei pakottaisi perheyritysten omistajia muuttamaan pois Suomesta. Ruotsi ja Norja ovat luopuneet perintö- ja lahjaverosta jo aiemmin.

Toivoa sopii, että hallituksella on rohkeutta ja voimaa viedä rohkeita uudistuksia läpi siitä huolimatta, että vasemmisto-oppositio tulee arvostelemaan kaikkia yrityksiä hyödyttäviä verotukseen liittyviä uudistuksia. Suomi ei nouse näpertelemällä pienillä uudistuksilla.