Pääministeri Antti Rinteen hallitus päätti jälleen korottaa veroja, jotka heikentävät matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kysyntää ja työllisyyttä. Fossiilisten polttoaineiden verotus kiristyy vaalikauden aikana 250 miljoonalla eurolla vuodessa, mikä vaikuttaa negatiivisesti kotimaanmatkailuun. Myös virvoitusjuomavero nousee 25 miljoonalla eurolla vuodessa. Hallitus aikoo toteuttaa myös kestävän kehityksen verouudistuksen, johon kuuluvat energiaverotuksen ja liikenteen verotuksen uudistukset sekä päästöihin perustuvan kulutusverotuksen uudistus. Hallitus selvittää myös terveyttä edistävän veron käyttöönottoa, joka voisi kohdistua esimerkiksi sokeriin. Vaikka uudistusten sisältö ei ole vielä tiedossa, uudistukset eivät lupaa hyvää toimialallemme.

Myös alkoholiveroa korotetaan 50 miljoonalla eurolla vuodessa tilanteessa, jossa Suomen alkoholiverotus ravintoloissa on jo valmiiksi EU-maiden kireintä. Veroa korotetaan, vaikka matkustajatuonti on kasvanut THL:n mukaan 2,9 prosenttia edellisestä vuodesta. Hallitus päätti veron korottamisesta, vaikka tiedossa oli, että Viro alentaa alkoholiverotustaan 25 prosentilla jo heinäkuun 2019 alusta lähtien.

Hallituksen päätöksen vuoksi matkat viihderisteilijöillä ja Baltian maihin kasvavat ja kotimaanmatkailu kärsii. Valtio menettää paitsi alkoholijuomaveron tuottoja, myös monenlaisia muita veroja, kun suomalaiset käyttävät palveluja ja ostavat tavaroita Baltian maissa Suomen sijaan. Näyttää siltä, että hallitus ja valtiovarainministeriö eivät edelleenkään tutki sitä, miten yksittäisten tuotteiden, kuten alkoholin, verojen korotukset vaikuttavat matkustamisen muutokseen ja muiden verojen tuottoihin kokonaisuudessaan.

Hallituksen päätös korottaa alkoholijuomaveroa oli sitäkin raskaampi, kun tavoitteenamme oli anniskelun arvonlisäveron alentaminen. Toivetta haalensi vaalitulos. SDP ja Suomen keskusta ilmoittivat, etteivät ne kannata arvonlisäveron alentamista. Kun ne ovat hallituksen kaksi pääpuoluetta, tulos ei ollut yllätys. Työmme anniskelun arvonlisäveron alentamisen puolesta jatkuu herkeämättä. Vielä on tulossa hallitus, joka ymmärtää alentamisen suuren merkityksen matkailu- ja ravintola-alalle sekä sen työllisyydelle.

Hallitusohjelma on vastaisku edellisen hallituksen työmarkkinalainsäädännön muutoksille ja työllistämistä edistäneelle kilpailukykysopimukselle. Hallituksen perhevapaauudistus ei paranna naisten työmarkkina-asemaa, mutta se lisää työnantajien perhevapaista aiheutuvia kustannuksia. Monet hallitusohjelman työmarkkinakirjaukset menevät vielä kolmikantavalmisteluun. Yhteistoimintalain uudistaminen sekä pätkätöissä ja nollatuntisopimuksella työskentelevien aseman parantaminen ei lupaa hyvää matkailu- ja ravintola-alan kehitykselle eikä työllisyydelle. 

Hallitusohjelmassa on kuitenkin myös hyvää toimialamme kannalta. Hallitus käynnistää kansallisen matkailun ohjelmakokonaisuuden. Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan todeta, onko sille varattu rahoitusta ja jos on, kuinka paljon. Jos riittävää rahoitusta ei ole, ohjelma jää vaille todellista sisältöä. Myös veroviranomaiset saavat jatkossa alustatalouden toimijoiden tiedot verotusta varten. Kaivoslaki uudistetaan, ja kunnille annetaan kaavoituksella oikeus päättää, salliiko se kaivostoiminnan harjoittamisen alueellaan. Metsähallituksen luontokohteiden korjausvelkaa vähennetään, ja luontomatkailun toimintaedellytyksiä parannetaan.

Hallitusohjelma on suunnanmuutos edellisen hallituksen ohjelmaan verrattuna. Edellinen hallitus sai toimenpiteillään työllisyyden kasvuun ja valtion velan kasvun taittumaan. Samalla hallitus leikkasi julkisia menoja julkisen talouden rakenteellisen alijäämän pienentämiseksi. Tähän äänestäjät halusivat muutoksen, ja sen he näyttävät myös saavan. Hallitusohjelma rakentuu talouden ja työllisyyden kasvulle. Kun maailmantalous on haalenemassa, nähtäväksi jää, millaisen perinnön pääministeri Antti Rinteen hallitus jättää seuraajalleen.