Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelman mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Hallitus kertoo myös mahdollistavansa tietullien käyttöönoton vaalikauden aikana. Hallitus käynnistää myös kestävän liikenteen maksu- ja verouudistuksen. Tätä kirjoittaessani VM on esittänyt jo 250 miljoonan euron fossiilisten polttoaineiden verojen kiristyksen vuodelle 2020. Hallitus kiristää polttoaineveroja, vaikka Suomi verottaa tieliikennettä jo nykyisin raskaasti. Esimerkiksi Ruotsi verottaa tieliikennettä 40 prosenttia vähemmän.

Hallitusohjelman mukaan Suomi tukee päästökaupan laajentamista kaikkiin lentoliikenteen ilmastoon vaikuttaviin päästöihin. Vaihtoehtoisesti voidaan selvittää myös lentopolttoaineen veron tai lentomaksun käyttöönottaminen EU:n laajuisesti tai globaalisti. Suomi jatkaa aktiivista työtä merenkulun päästöjen vähentämiseksi niin EU:n kuin kansainvälisten järjestöjen kautta.

Hallitusohjelmakirjausten tarkoituksena on torjua ilmastonmuutosta ja vähentää liikenteen päästöjä. Ilmastonmuutoksen torjunta on luonnollisesti tärkeä tavoite. Kotimaan auto- ja lentoliikennettä koskevat päätökset hallitus voi tehdä itsenäisesti kotimaassa. Ulkomaan lento- ja laivaliikenteen päästöjen vähentämistä koskevat päätökset tehdään vähintään EU:n tasolla, mahdollisesti maailmanlaajuisesti. Ottaen huomioon kuinka vaikeaa näiden päätösten aikaansaaminen on kansainvälisellä tasolla, todennäköistä on, että päätösten aikaansaaminen kestää vuosikausia. Sinänsä on viisasta, ettei Suomi tee ulkomaan meri- ja lentoliikennettä koskevia päätöksiä yksin vaan odottaa kansainvälisiä ratkaisuja.

VM esittää fossiilisten polttoaineiden verojen korottamista 250 miljoonalla eurolla jo ensi vuoden alusta lukien. Tällä on negatiivisia vaikutuksia matkailuun kotimaassa, koska ylivoimainen enemmistö kotimaanmatkoista tehdään henkilöautolla. Sen sijaan ulkomaan meri- ja lentoliikenteessä olevien alusten ja lentokoneiden polttoaine on veroista vapaata, eikä fossiilisten polttoaineiden verojen korotus kohdistu niiden polttoaineeseen. Matkustaminen ulkomaille ei siten kallistu. Samanlainen uhka on myös muilla hallitusohjelman toimenpiteillä, joilla aiotaan vähentää liikenteen päästöjä.

Hallitusohjelman kirjaukset nostavat kotimaanmatkailun hintaa. Ne eivät kuitenkaan vähennä liikenteen päästöjä, jos suomalaisten ulkomaanmatkailu kasvaa tämän vuoksi entisestään. Ulkomaille matkustetaan lentokoneilla ja matkustajalaivoilla. Laivat ja lentokoneet päästävät hiilidioksidia merkittävästi enemmän kuin henkilöautot. Helsingin Sanomat uutisoi tämän vuoden maaliskuussa, että Helsingissä satamassa paikoillaan olevat laivat päästävät hiilidioksidia yhtä paljon kuin 33 000 bensakäyttöistä henkilöautoa. Samanaikaisesti kun hallitus nostaa autolla matkustamisen hintaa, se tukee viihderisteilyjä noin 250 miljoonalla eurolla vuodessa.

Kun on todennäköistä, ettei EU-tasolla, puhumattakaan globaalista tasosta, saavuteta tuloksia päästöjen vähentämisestä lähivuosina, voidaan kysyä, kohdistuvatko hallituksen liikenteen päästöjen vähentämistoimet yksinomaan kotimaan autoliikenteeseen. Jos näin on ja etenkin henkilöautolla matkustaminen kotimaassa kallistuu, se johtaa kotimaanmatkailun hintakilpailukyvyn heikkenemiseen entisestään. Tämä lisää ulkomaanmatkailua, jolloin liikenteen kokonaispäästöt kasvavat. Sen lisäksi Suomi menettää työpaikkoja ja matkailun tuottamia verotuloja. Hallituksen pitäisi päätöksiä tehdessään ottaa huomioon, ettei se heikennä kotimaanmatkailun toimintaedellytyksiä ja samalla lisää liikenteen kokonaispäästöjä.