Suomessa asuntolainat on sidottu lyhyisiin viitekorkoihin, toisin kuin useissa muissa Euroopan maissa. Suomen kansantalous, elinkeinoelämä ja kuluttajat hyötyivät tästä syksystä 2008 kesään 2022 asti, kun viitekorkojen taso oli matala. Euroalueen asuntolainavelalliset maksoivat asuntolainoistaan lähes 15 vuoden ajan 1–2 prosenttiyksikköä korkeampia korkoja kuin suomalaiset. Tilanne muuttui syksyllä 2022, kun lyhyet viitekorot alkoivat nousta nopeasti. Jo joulukuussa 2023 suomalaiset asuntolainavelalliset maksoivat asuntolainoistaan 1,5 prosenttiyksikköä korkeampia korkoja kuin muun euroalueen velalliset.

Viitekorkojen nousu iskikin rajusti suomalaiseen asuntolainavelalliseen, hänen ostovoimaansa ja sen myötä palvelujen kysyntään. Isku kohdistui pahiten nuoriin aikuisiin, jotka olivat nollakorkoaikana ottaneet isoja asuntolainoja. He ovat erittäin tärkeitä ravintolapalvelujen ja muiden palvelujen käyttäjiä.

Kuluttajien ostovoiman supistuminen on heijastunut MaRan jäsenyritysten palvelujen kysyntään. Alkuvuosi on ollut surkea esimerkiksi ravintola-alalla, jolla myynnin määrä on vähentynyt tammi-elokuussa merkittävästi verrattuna vuoteen 2023. Heikoin kuukausi oli huhtikuu, jolloin myynnin määrä väheni peräti 7,9 prosenttia. Toimialoista pubien ja yökerhojen tilanne on vaikein, on ollut koronapandemian alusta asti.

Euroopan keskuspankki EKP:n korkopolitiikka on ollut Suomelle myrkkyä. EKP on katsonut euroalueen inflaatiolukuja kokonaisuutena. Siinä ei ole paljon painanut se, että korkopolitiikka ei ole sopinut lainkaan Suomen taloustilanteeseen. EKP on syventänyt Suomen kansantalouden kriisiä pidättäytymällä pitkään ohjauskoron laskusta.

Nyt näyttää paremmalta. EKP on laskenut ohjauskorkoa, ja uutta koronlaskua odotetaan jo lokakuussa. Suomen asuntolainavelallisten korot ovat lähteneet alenemaan. Tämä vaikuttaa Suomessa positiivisesti ja nopeasti, koska viitekorot ovat lyhyitä. Vuoden päästä lyhyiden viitekorkojen arvioidaan olevan 2,5 prosentin tuntumassa. Tämä vapauttaa miljardeja euroja kulutukseen.

Kun kulutus Suomessa ja muissa Suomelle tärkeissä vientimaissa kasvaa, myös yritysten tilauskirjat alkavat täyttyä ja työllisyyskin paranee. Uhkana on Ukrainan sodan ja Lähi-Idän kriisin eskaloituminen, jotka pysäyttäisivät hartaasti kaivatun talouden toipumisen.

Suomi kaipaa talouskasvua kipeästi, koska taloutemme ei ole kasvanut käytännössä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Tällä on ollut myös erittäin haitallisia vaikutuksia julkiseen talouteen. Valitettavasti hallitus on tasapainottanut taloutta useilla verojen korotuksilla, jotka ovat vähentäneet ja vähentävät palvelujen kysyntää. Tämäkään hallitus ei luota siihen, että yritysten verotusta keventämällä syntyisi kasvua, joka toisi enemmän verotuloja.

Kun suomalaiset ovat vähentäneet kulutusta kotimaassa, he ovat käyttäneet ulkomaanmatkoillaan rahaa enemmän kuin koskaan aiemmin. Matkustustase oli kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 1,7 miljardia alijäämäinen. Jos sama meno jatkuu toisella vuosipuoliskolla, valtio menettää tänä vuonna noin miljardi euroa verotuloja verrattuna tilanteeseen, jossa matkailutulot ja -menot olisivat tasapainossa.