Pääkirjoitusta kirjoittaessani (15.3.) ravintoloita koskeva sulku on kestänyt viikon. Myös kylpylöiden allasosastoja ja lasten sisäleikkipuistoja on suljettu alueellisesti. Matkustusrajoitukset ovat käytännössä lopettaneet ulkomailta Suomeen tulevan matkailun. Yleisötilaisuuksien rajoitukset ovat estäneet asiakkaiden kokoontumisiin perustuvan liiketoiminnan. Etätyö ja -opetus ovat puolestaan vieneet asiakkaat lounasta tarjoilevilta ravintoloilta ja monilta muilta jäsenyrityksiltämme.

Viruksen leviäminen pitää pysäyttää. Siitä vallitsee suuri yksimielisyys. Valtiolla on oikeus sulkea matkailu- ja ravintola-alan yritystoimintaa ja rajoittaa sitä merkittävästi. Samalla valtio estää myös työntekijöitä harjoittamasta ammattiaan. Tästä seuraa valtiolle juridinen ja moraalinen vastuu korvata vahingot.

Hallitus ja eduskunta ovat epäonnistuneet vahinkojen korvaamisessa. Näyttääkin siltä, että ne ovat kyllä huolehtineet julkisen talouden, esimerkiksi kuntien, riittävästä rahoittamisesta kriisin yli. Yrityksille aiheutuvia vahinkoja on korvattu huomattavasti kitsaammin, vaikka juuri yritysten selviäminen kriisistä on julkisen talouden tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Kustannustuki I ja II olivat enimmäismääriltään jo lähtökohtaisesti pieniä. Ne eivät ole tavoittaneet yrityksiä. Kustannustuki I:een varatusta 300 miljoonasta eurosta jäi käyttämättä 172 miljoonaa euroa ja kustannustuki II:een varatusta 550 miljoonasta eurosta jäänee käyttämättä yli 350 miljoonaa euroa.

Kustannustukirahoja on jäänyt jakamatta sen vuoksi, että tuen ehdot ovat olleet aivan liian tiukat ja että isoja yrityksiä on järjestelmällisesti syrjitty. Palkkojen sivukuluja ei ole hyväksytty korvattaviksi kuluiksi. Kustannustuen 30 prosentin omavastuu kiinteistä joustamattomista kustannuksista on johtanut siihen, että esimerkiksi yrityksen 40 prosentin liikevaihdon romahdus on tuonut vain 10 prosentin korvauksen yrityksen kiinteistä kustannuksista. Isojen yritysten 500 000 euron tukikohtainen ja 800 000 euron yhteenlaskettu tukien enimmäismäärä ovat raskaasti alimitoitettuja, kun lukuisten yritysten tappiot koronan vuoksi ovat kymmeniä miljoonia euroja.

Kustannustuki III:a koskeva lakiesitys on käsiteltävänä eduskunnassa. Se on askel parempaan suuntaan. Lakiluonnoksen mukaan palkan sivukuluja otettaisiin huomioon kiinteällä 20 prosentin osuudella palkasta. Myös tukikohtaisen ylärajan nostaminen miljoonaan euroon ja yhteenlaskettujen tukien enimmäismäärän nostaminen 1,8 miljoonaan euroon ovat hyviä uudistuksia.

Edelleen kuitenkin paljon työllistävien ja veroja maksavien suurten yritysten tuki on vain murto-osa siitä, mitä muut Pohjoismaat ovat korvanneet suurille yrityksille. Tämä on tahdosta kiinni, sillä EU mahdollisti tammikuun lopussa yrityskohtaisen tuen nostamisen 10 miljoonaan euroon yksinkertaisella notifiointimenettelyllä.

Kustannustuki III:nkin ehdot ovat sellaiset, että suuri osa tuesta jää jakamatta. Etenkin 30 prosentin omavastuuosuuden säilyttäminen johtaisi siihen, että moni tukea tarvitseva yritys jää käytännössä ilman tukea. Toivottavasti eduskunta korjaa nämä puutteet.

Hallitus ilmoitti, että kolmen viikon ravintolasulkuun olisi käytettävissä 70 miljoonaa euroa. Summa ei riitä alkuunkaan, koska yritykset ovat ratkaisevasti heikommassa kunnossa nyt verrattuna viime kevääseen. Olemme laskeneet, että minimihyvitys on yli 90 miljoonaa euroa, kun kaikki henkilöstö- ja opiskelijaravintolat eivät ole sulun piirissä.

Valtiolla on oikeus sulkea toimialoja viruksen leviämisen estämiseksi ja rajoittaa merkittävästi liiketoimintaa, mutta sillä on samalla myös velvollisuus korvata sulkemisesta ja rajoittamisesta aiheutuvat vahingot täysimääräisesti yrityksille ja työntekijöille. Tästä riippuu rajoittamistoimien hyväksyttävyys yrittäjien ja työntekijöiden piirissä. Valtion kannalta tämä on kannattavaa. Pelkästään majoitus- ja ravintola-alan yritysten verojalanjälki oli 2,9 miljardia euroa vuonna 2019. Kun ala nousee nopeasti koronakriisin jälkeen, valtio saa jo ensimmäisenä vuonna koronasta alalle maksamansa korvaukset moninkertaisena takaisin.
 

Lue MaRan tiedote koskien valtioneuvoston esitystä ravintolatuesta:
 

Sulun aikaiset joustamattomat kulut korvattava täysimääräisesti – yritysten rahat ovat lopussa