Hallitusohjelmassa ennakoitu talouskehitys ja julkisen talouden alijäämän määrä ovat osoittautuneet liian optimistisiksi. Hallitus sopeuttaa kevään kehysriihessään taloutta hallitusohjelmassa sovitun lisäksi 1–2 miljardilla eurolla. Hallitusohjelman verojen korotuksista matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrityksiin iskevät kipeimmin arvonlisäveron korotus 10:stä 14 prosenttiin ja kiinteistöverotuksen korotukset.

Valtiovarainministeri Riikka Purra on esittänyt ruoan arvonlisäveron korottamista. Myös majoitus-, kulttuuri- ja muiden matkailupalvelujen arvonlisäveron korottaminen tapahtuu perussuomalaisten aloitteesta. Näyttääkin siltä, että perussuomalaiset eivät arvosta toimialojamme vaan näkevät ne lähinnä verotulojen ehtymättömänä lähteenä. Myös suuri osa ekonomisteista kannattaa arvonlisäverojen korottamista.

Arvonlisäverojen korottamisen taustalla on näkemys siitä, että siellä on korottamisvaraa. Se puolestaan perustuu käsitykseen, jonka mukaan arvonlisäverojen ja muiden kulutusverojen taso olisi Suomessa matala. Se ei pidä paikkaansa. OECD:n mukaan Suomen kulutusverot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat OECD-maiden korkeimpien joukossa. Ravintolaruoankin nykyinen 14 prosentin arvonlisäverokanta on EU-maiden viidenneksi korkein. Peräti 16 EU-maalla ravintolaruoan arvonlisävero on 10 prosenttia tai pienempi. Alkoholiverotus Suomen ravintoloissa on EU-maiden kirein.

Suomen hotellien ja ravintoloiden hintataso on Eurostatin mukaan EU-maiden toiseksi korkein ostovoimaan suhteutettuna. Korkeat hinnat eivät ole tuoneet kannattavuutta. Suomalaisten ravintoloiden kannattavuus on selvästi alle EU:n keskitason.

Ravintoloiden kustannuskehitys on ollut vuoden 2021 syksystä lähtien ennennäkemättömän voimakas. Vaikka kustannusten kasvuvauhti on laantunut, kustannukset ovat jääneet sietämättömän korkealle tasolle. Esimerkiksi elintarvikkeiden tukkuhinnat ovat noin 30 prosenttia korkeammat kuin ennen koronapandemiaa.

Kustannusten kasvu on nostanut myös palvelujen hintoja. Tämä näkyy myös ravintolatoiminnan arvonlisäverokertymässä. Kun ravintolaruoasta kertyi arvonlisäveroa (14 prosentin alv-kanta) 529 miljoonaa euroa tammi-marraskuussa 2019, niin sitä kertyi vuonna 2023 vastaavana aikana peräti 634 miljoonaa euroa. Kasvua on 105 miljoonaa euroa ilman verojen korotustakin.

Ravintola-alan näkymät ovat synkistyneet viime syksystä alkaen. Tämä näkyy hyvin myös työmarkkinaosastollamme: jäsenyritykset kysyvät paljon muutosneuvotteluista, lomauttamisesta ja irtisanomisesta. Ilmarisen joulukuun suhdanneindeksin mukaan majoitus- ja ravintola-alan työntekijöiden määrä väheni 4,4 prosentilla vuoden takaiseen verrattuna. Vuoden ensimmäisen puoliskon palvelujen kysyntänäkymät ovat vaisut. Kysynnän piristymiseen vaikuttaa merkittävästi, laskevatko korot ja vahvistuuko ostovoima. Tällaiseen tilanteeseen arvonlisäveron nostaminen olisi kuin veden kaatamista hiipuvaan nuotioon.

Suomen julkisen talouden koko on liian suuri siihen nähden, mitä yksityinen sektori kykenee rahoittamaan. Alijäämä on yli 10 miljardia euroa vuodessa. Tulojen ja menojen sopeuttaminen onnistuu vain menoja pienentämällä. Suomen arvonlisä- ja muut kulutusverot ovat jo nykyisin EU-maiden korkeimpien joukossa. Niiden korottaminen heikentäisi matkailualan kansainvälistä kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä vähentäisi investointihalukkuutta. Valtion kannattaisi luottaa siihen, että menestyvät yritykset tuovat kasvamalla enemmän veroja valtiolle. Alamme yritysten toivo on siinä, ettei kokoomus anna periksi perussuomalaisille.