Suomen julkinen talous kyntää syvällä. Valtio ja muu julkinen sektori ovat velkaantuneet vuodesta 2008 lukien. Erityisesti pääministeri Sanna Marinin hallitus otti uutta velkaa suruttomasti. Hallitus myös loi uusia menoautomaatteja tilanteessa, jossa oli selvää, ettei uusia pysyviksi tarkoitettuja menoja tule luoda. Ilman valtiontalouden voimakasta tervehdyttämistä valtion velka lähestyisi 90 prosenttia BKT:stä jo vuonna 2028. 

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on karsinut valtion menoja ja valitettavasti myös korottanut toimialamme yritysten liiketoiminnan veroja. Vaikka hallitus sopeuttaa valtion menoja, alijäämä on vuonna 2028 vielä 6,9 miljardia. Tämäkin edellyttää, että Suomen talous kasvaa. Vasemmisto ja vihreät ovat kritisoineet menojen leikkaamista esittämättä kuitenkaan uskottavaa ohjelmaa valtiontalouden suunnan kääntämiseksi.

Vaikka hallitusohjelman ja kehysriihen päätökset leikkaavat kulutusta, jonka varassa Suomen talous on sinnitellyt, taloudessa on pitkästä aikaa myös positiivisia merkkejä. Optimismi on näkynyt myös Helsingin pörssin kehityksessä, joka muuten on ollut heikkoa verrattuna Euroopan pörssien kehitykseen, Yhdysvalloista puhumattakaan. Euroopan keskuspankki laski odotetusti korkoja kesäkuussa. Korkojen laskeminen on erittäin tärkeää etenkin Suomessa, jonka talous ei kestä nykyistä korkotasoa.

Toinen tärkeä syy vaisulle kasvulle on ollut asuntolainojen sitominen lyhyisiin viitekorkoihin toisin kuin muualla Euroopassa. Asuntolainojen korkojen sitominen lyhyisiin viitekorkoihin hyödytti suomalaisia asuntovelallisia ja tuki kulutusta vahvasti vuodesta 2009 alkaen syyskesään 2022 asti. Viitekorkojen noustessa voimakkaasti loppuvuodesta 2022 alkaen tilanne on muodostunut päinvastaiseksi. Kohonneiden viitekorkojen arvot vaikuttivat nopeasti asuntolainojen kokonaiskorkoon ja vähensivät kulutukseen jäävän rahan määrää.

Vaikka Suomen BKT todennäköisesti laskee tänä vuonna, suuri joukko ekonomisteja ennustaa, että kulutus alkaa kasvaa korkojen laskun myötä kesän aikana. Kuluttajilla on painetta talven ja koleahkon kevään jälkeen käyttää alamme palveluja. Tämä on käynyt hyvin ilmi toukokuun lopun lämpimän jakson aikana. Ihmiset liikkuvat, viettävät aikaa ravintoloiden terasseilla ja kuluttavat palveluja. Myös kotimaanmatkailun näkymät ovat SUOMAn tekemän kyselytutkimuksen mukaan lupaavat.

Etelä- ja Keski-Euroopan rankat helteet tekevät viileämmistä Pohjoismaista yhä houkuttelevampia matkakohteita. Myös ilmastonmuutoksen torjuminen saa osan suomalaisista vaihtamaan pitkän lentomatkan ympäristöystävällisempään kotimaanmatkaan.

Toimialamme kaipaa palvelujen kysynnän kasvua kipeästi useiden vaikeiden vuosien jälkeen. Ilman uusia ulkoisia shokkeja myynnin määrän kasvua, vaikka maltillistakin, näyttäisi olevan luvassa.

Työmarkkinaosapuolilla on suuri vastuu myöhäissyksyllä alkavalla neuvottelukierroksella. Orastavaa kasvua ei pidä tuhota lakkoilemalla ja ylimitoitetuilla palkkavaatimuksilla. Kasvu on välttämätöntä niin yrittäjille kuin työntekijöille.

PS. Suomen kokkijoukkue, Alice Laaksonen ja Daniel Romi, voitti kultaa Pohjoismaisten opiskelijoiden mestaruuskilpailussa huhtikuun lopussa erittäin kovatasoisessa seurassa. MaRa onnittelee heitä lämpimästi. MaRan hallitus myönsi kummallekin kokille 1 000 euron stipendin.