Vihreästä siirtymästä Suomen matkailualalle muuta Eurooppaa suuremmat kustannukset

Vihreästä siirtymästä Suomen matkailualalle muuta Eurooppaa suuremmat kustannukset

  • Teksti: Timo Lappi

Tavoitteisiin sitouduttaessa ei ole otettu huomioon, että Suomi on EU:n syrjäisin kolkka.

Suomi on sitoutunut kunnianhimoisiin tavoitteisiin vihreässä siirtymässä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Suomi on muun muassa sitoutunut puolittamaan päästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä ns. taakanjakosektorilla. Siihen kuuluvat rakennusten erillislämmitys, työkoneet, maatalous, liikenne, jätehuolto ja F-kaasut.

EU:n yleisen päästökaupan tavoite on vähentää EU-tasolla päästöjä 62 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. EU:n yleinen päästökauppa kattaa suuret teollisuus-, sähkön- ja energiantuotantolaitokset, Euroopan talousalueen sisäisen lentoliikenteen sekä vuodesta 2024 lähtien myös meriliikenteen päästöt suurista matkustajia tai kaupallista rahtia kuljettavista aluksista. Tieliikenteen päästökauppa alkaa Suomessa vuonna 2027 tai 2028, mikä nostaa bensiinin ja dieselin pumppuhintaa.

Suomen hallitukset, väristä riippumatta, ovat halunneet Suomen olevan EU:n mallioppilas ja ajatelleet vihreän siirtymän mukanaan tuomia uusia liiketoimintamahdollisuuksia teollisuusyrityksille. Ne ovat eittämättä tärkeitä Suomelle.

Hallitukset eivät kuitenkaan ole ottaneet huomioon niitä kustannuksia, joita lento- ja tieliikenteen päästökauppa ja biopolttoaineen jakeluvelvoite ja sen kasvaminen aiheuttavat Suomen matkailualalle. Tavoitteisiin sitouduttaessa ei ole otettu huomioon sitä, että Suomi on EU:n syrjäisin kolkka, jossa on kylmä ilmasto ja maan sisällä etäisyydet pitkiä. Suomeen ei voida rakentaa sellaista rautatieverkostoa kuin tiheästi asuttuihin Manner-Euroopan maihin. Nämä velvoitteet aiheuttavat suuret kustannukset Suomen matkailualalle verrattuna muihin EU-maihin.

Suomen matkailun kannalta on aivan välttämätöntä, että Suomeen on riittävät lentoyhteydet muualta maailmasta ja että lennot ovat myös hinnaltaan kilpailukykyisiä muuhun Eurooppaan verrattuna. Lentoliikenteen kiristyvä päästökauppa ja biopolttoaineen jakeluvelvoite nostavat jo nyt erityisesti Finnairin kustannuksia. Näillä kustannuksilla Suomi ei ole houkutteleva kohde muillekaan lentoyhtiöille.

Kotimaanmatkailu perustuu nyt ja myös tulevaisuudessa autoiluun. Tiukkoja ilmastotavoitteita ajavien mielestä henkilöautoilua tulee vähentää. Parhaiten tämä onnistuu korottamalla veroja ja muita tieliikenteen maksuja.

Suomen henkilöautoliikenne tulee perustumaan vielä pitkään polttomoottoriautoihin. Tämä aiheutuu muun muassa siitä, että uusien henkilöautojen myynti Suomessa on surkeaa. Kun Suomessa myytiin

175 000 henkilöautoa vuonna 1989, tänä vuonna jäädään selvästi alle 80 000 autoon. Yhtenä syynä on se, että Suomessa ei ole ollut talouskasvua vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. On utopiaa ajatella, että suuri osa suomalaisista pystyisi lähivuosina siirtymään päästöttömiin henkilöautoihin.

Vihreä siirtymä ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat tärkeitä asioita. Hallituksen tulee kuitenkin ottaa huomioon Suomen kansallinen etu ja sijainnistamme aiheutuvat erityispiirteet EU-edunvalvonnassa. Pahimmillaan velvoitteet johtavat valtion lisävelkaantumiseen ja kansalaisten ostovoiman heikkenemiseen. Taakanjako­sek­to­rilla voimme joutua esimerkiksi ostamaan päästöyksiköitä muilta EU-mailta sadoilla miljoonilla euroilla. Olemme jo nyt sijaintimme ja ilmastomme takia takamatkalla muihin EU-maihin nähden. Tätä takamatkaa ei ole varaa lisätä.