Alkoholijuomaveroja Suomessa muutettiin tämä vuoden alussa. Vuodesta 2008 lähtien kyseessä oli järjestyksessä yhdeksäs alkoholijuomaveron kiristys. Tosin tällä kertaa alkoholijuomaveron korotus ei kohdistunut kaikkiin ryhmiin: oluen vero aleni, vaikka viinien sekä etyylialkoholin kuten väkevien verot nousivat.
Yli 5,5 prosenttia alkoholia sisältävien viinien ja muiden käymisteitse valmistettujen juomien veroa korotettiin noin 8,3 prosentilla sekä väkevien juomien ja viinapohjaisten juomasekoitusten veroa puolestaan noin 8,8 prosentilla. Välituotteiden veronkorotus on keskimäärin 12,7 prosenttia.
Oluen veroa alennettiin noin 4,9 prosentilla. Veronalennus ei kuitenkaan koske vähäalkoholisimpien eli alle 3,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien oluiden veroa.
Keskimäärin alkoholijuomien valmisteverotus kiristyi noin kahdella prosentilla. Hallitus on arvioinut, että veromuutosten seurauksena alkoholijuomien hinnat nousevat kokonaisuudessaan keskimäärin noin prosentin. Valtion alkoholiverokertymän arvioidaan kasvavan vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa verrattuna tilanteeseen, jossa verotasoihin ei tehtäisi muutoksia. Oluen alkoholiveron alennus pienentää verotuottoa noin 25 miljoonalla eurolla, mutta muiden alkoholijuomaryhmien veronkorotukset kasvattavat sitä noin 40 miljoonalla eurolla.
Ero Viroon yhä huomattava
Suomi on perinteisesti ollut oluen ja väkevien juomien osalta kirein alkoholiverottaja EU:n alueella. Viinien verotuksessa Suomi on ennen tätä vuotta ollut hopeasijalla niukasti Irlantia jäljessä. Nyt tilanne kuitenkin ”korjaantui” myös viinien kategoriassa. Suomi pitää siten hallussaan kärkipaikkaa kaikissa kolmessa alkoholituoteryhmässä. Vaikka oluen vero hieman aleni, Suomen asemaa kärjessä se ei heilauttanut millään tavoin. Oluen verotus Suomessa on kuluvana vuonna noin 60 prosenttia kireämpää kuin kakkospaikkaa pitävässä Irlannissa ja lähes kolminkertainen verrattuna Viroon.
Mitä todennäköisemmin Viron nähtävyydet kiehtovat suomalaista laivaturistia vähintään entiseen malliin tänäkin vuonna, ja samalla vino pino veroeuroja jää Suomen valtion tavoittamattomiin. TAKin selvityksen mukaan ennen koronapandemiaa vuonna 2019 suomalaisten Virosta tuomien alkoholijuomien arvo Suomesta ostettuna olisi ollut noin 309 miljoonaa euroa, joten valtiolle koitui yhteensä noin 176 miljoonan euron menetykset saamatta jääneistä verotuloista.
Ravintolahinta noussut tukkuhintaa hitaammin
Tilastokeskus keräsi alkoholijuomien tukkuhintatiedot lokakuussa 2023 yhdeksältä liikkeeltä, joista kolme oli panimoita ja kuusi alkoholijuomien yleistukkuja. Kaikkiaan tukkuhinnat nousivat 3,5 prosenttia vuositasolla eli lokakuusta 2022 lokakuuhun 2023. Mallasjuomien, keskioluen ja vahvan oluen, tukkuhinnat nousivat 4,5 prosenttia, viinien ja siiderien 4,6 prosenttia.
Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan ravintoloissa myytävän oluen kuluttajahinnan vuosimuutos oli 5,2 prosenttia viime vuoden lokakuussa, eli hinta nousi aavistuksen nopeammin kuin olutjuomien tukkuhinta tai vähittäismyynnin kuluttajahinta. Hieman pidemmällä aikavälillä oluen tukkuhinta on kuitenkin noussut rivakammin kuin kuluttajahinnat ravintoloissa ja vähittäismyynnissä.
Vuoden 2017 lokakuusta vuoden 2023 lokakuuhun oluen kuluttajahinta ravintoloissa nousi noin 14 prosenttia, kun vastaavana aikana sen tukkuhinta nousi yli 30 prosenttia ja kuluttajahinta vähittäismyynnissä noin 22 prosenttia.
