Majoitus- ja ravintola-alan liikevaihdon oletettiin kasvavan kuluvana vuonna noin neljän prosentin vauhdilla. Vielä alkuvuodesta oltiin kasvu-uralla, mutta maaliskuussa eskaloitunut koronapandemia muutti suunnan radikaalisti. Koronan vuoksi liikevaihtoon on odotettavissa vähintään kolmanneksen pudotus.
Koronaviruspandemia ja toimet sen leviämisen estämiseksi ovat kääntäneet talousennusteiden suunnan nopeasti kaikkialla maailmassa. Valtiovarainministeriön (VM) 16.4. julkaiseman arvion mukaan koronavirusepidemian vaikutuksesta kansainvälinen talous alkoi hiipua jo kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä, kun Kiinan talous supistui voimakkaasti.
Suomen talous supistuu VM:n ennusteen mukaan 5,5 prosenttia vuonna 2020, mikäli koronaviruksen vuoksi tehdyt rajoitukset kestävät oletuksen mukaisesti kolme kuukautta. VM:n toimialakohtaisessa tarkastelussa majoitus- ja ravitsemistoiminnan arvioidaan supistuvan neljänneksellä.
Maailmantalous siirtyi pandemian leviämisen myötä erityisesti matkailun osalta avoimesta taloudesta suljetun talouden aikaan. Ennen epidemian leviämisaaltoa tammikuussa UNWTO ennusti matkailulle 3–4 prosentin kasvua vuodelle 2020. UNWTO:n maaliskuussa korjaaman ennusteen mukaan matkailu vähenee noin 30 prosenttia vuonna 2020.
Maailmanlaajuiset epidemiat ovat koetelleet kansainvälistä matkailua aiemminkin, mutta koronaan verrattuna vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Esimerkiksi vuonna 2003 Sars sai aikaan noin puolen prosentin laskun matkailijamääriin, kun koronapandemian arvioidaan verottavan niitä kolmanneksella.
Koronaepidemian aiheuttama äkkipysähdys näkyi suoraan majoitustoiminnan tunnusluvuissa Suomessa. Vielä tammi-helmikuussa edettiin hyvää kasvutahtia, sillä ennakkotietojen mukaan noina kuukausina Suomen majoitusliikkeissä kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 10,3 prosenttia ja ulkomaisten 3,8 prosenttia edellisvuodesta. Maaliskuussa tilanne oli jo täysin toinen.
Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan kotimaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät maaliskuussa Suomen majoitusliikkeissä 44 prosenttia viime vuodesta ja vastaavasti ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset vähenivät edellisvuodesta 53 prosenttia.
Maaliskuun tietonsa ilmoittaneista hotelleista 40 prosenttia kertoi sulkeutuneensa jo ennen kuun loppua. Suljetut hotellit olivat maaliskuussa auki keskimäärin 24 päivää. Huhtikuun aikana valtaosa hotelleista oli sulkeutunut. Vielä auki olevissa hotelleissa käyttöaste oli huhtikuun kolmen ensimmäisen viikon aikana keskimäärin 3–4 prosenttia. Viime vuonna vastaavana ajankohtana hotellien käyttöaste oli keskimäärin noin 50 prosenttia.
UNWTO:n maaliskuisen ennusteen mukaan kansainvälinen matkailu vähenee noin 30 prosenttia vuonna 2020.
Suomessa matkailun kokonaiskysyntä oli usean vuoden ajan erinomaisessa nousukiidossa sekä ulkomaisen että kotimaisen matkailun kasvaessa. Vuonna 2018 matkailun kokonaiskysynnän arvo oli 15,7 mrd. euroa ja kuluvana vuonna olisi ylitetty reippaasti 16 mrd. euron raja ilman kysynnän lamaannuttanutta pandemiaa. Tämänhetkisten tietojen valossa matkailun kokonaiskysynnän yltäminen vuonna 2020 edes puoleen edellisen vuoden tasosta vaatisi erittäin nopeaa epidemian hallintaan saamista sekä matkailu- ja ravintola-alaan kohdistuvien rajoitteiden rivakkaa purkua.
Suomen majoitus- ja ravitsemistoiminnan tappiot tulevat olemaan miljardiluokkaa. Normaalitilanteessa, ilman koronapandemiaa, majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto olisi vuonna 2020 ollut arviolta noin 8 mrd. euroa, mikä olisi 4 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Koronan vaikutuksia alan liikevaihtoon voidaan arvioida eri skenaarioiden kautta. MaRan laskennallinen arvio optimistisessa skenaariossa on, että majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto laskee kolmanneksella vuoden 2019 tasosta. Tämä tarkoittaa sitä, että alan liikevaihto olisi kuluvana vuonna noin 2,5 mrd. euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Optimistisessa skenaariossa, joka on arvioitu 29.4.2020 tilanteen pohjalta, ravintoloiden toiminnan sulku päättyy toukokuun lopussa.
Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihdon muutos optimistisessa skenaariossa (29.4.2020). Siinä ravintoloiden toiminnan sulku päättyy toukokuun lopussa. Lisäksi ihmisten matkailuun ja kokoontumisiin liittyviä rajoitteita ryhdyttäisiin purkamaan.
Matkailu- ja ravintola-alan ehdoton toimintaedellytys on ihmisten liikkumisen ja kokoontumisen vapaus. Toimintaedellytys vietiin alalta poikkeuksellisella tavalla. Ravintolat ja kahvilat sulkivat eduskunnan päätöksellä valtioneuvoston asetuksen mukaisesti ovensa asiakkailta kaikissa Suomen maakunnissa, kun vuorokausi vaihtui lauantaiksi 4.huhtikuuta.
Iso osa ravintoloista oli sulkenut tai muuttanut toimintatapaansa jo ennen lain astumista voimaan, sillä Suomen hallitus ilmoitti 24.3.2020 pyrkivänsä sulkemaan ravintolat mahdollisimman pian. Sulkemista perusteltiin sillä, että sen kautta suojataan väestöä ja turvataan yhteiskunnan toiminta. Aukiolon rajoittaminen on voimassa toukokuun loppuun asti, eli kaksi kuukautta. Sulkemismääräys ei koske henkilöstöravintoloita eikä ruoan ja juoman ulosmyyntiä muualla nautittavaksi.
Koko kansakuntaa kohtaavat ennen kokemattomat rajoitukset, joiden takia ihmisten ja yritysten elämä on vaikeaa ja erilaisia uhrauksia on jouduttu ja edelleen joudutaan tekemään. Ravintolatoimialan tekemä uhraus nousee elinkeinoelämän sisältä omaan luokkaansa, sillä siihen kohdistuu tällä hetkellä koko toiminnan pysäyttävä laki. Elinkeinovapauteen puuttuminen on äärimmäinen toimi, joka on pysäyttänyt käytännössä lähes kokonaan ravintolatoimialan yritystoiminnan.
Osa ruokaravintoloista on kehittänyt ja lisännyt ruoka-annosten ulosmyyntiä. Ruoan ulosmyynnin vaikutus jää kuitenkin pääosin hyvin rajalliseksi. Ulosmyynnillä ostetaan toiminnan jatkuvuustaistelussa lisäaikaa, mutta ratkaisukeinoksi siitä ei ole.
Nykyisen kaltaisessa sulkutilanteessa majoitus- ja ravintola-alaa uhkaa laaja konkurssiaalto. Alan yritysten kiinteät kulut ovat erittäin suuret. Vuokranantajien vastaantuloa tarvitaan, oli kyseessä sitten ulkomainen kiinteistösijoitusyhtiö tai suomalainen kunta. Vuokran anteeksi antaminen tai ainakin tuntuva alennus määräajaksi on nykyisen kaltaisessa tilanteessa oikea tapa edesauttaa majoitus- ja ravintola-alan yritysten selviämistä.
Suorat tuet valtiolta elinkeinotoimintaedellytyksensä menettäneille alan yrityksille ovat erittäin tärkeitä. Myös jatkohoitoa tarvitaan, kun tulevaisuudessa ravintolatoimintaa päästään avaamaan. Ravintoloiden kassavirran tyrehtymisen myötä toiminnan muuttaminen kannattavaksi vie aikaa.
Arvonlisäverokantojen alentaminen olisi erittäin tärkeä apukeino alan tervehdyttämisprosessissa. Ravintoloiden ruokapalveluiden ja anniskelun arvonlisäverokantoja tulisi alentaa 10 prosenttiin vuoden määräajaksi. Lisäksi 10 prosentin arvonlisäverokanta majoitus-, urheilu-, virkistys- ja kulttuuripalveluissa sekä henkilökuljetuksissa tulisi alentaa kahden vuoden määräajaksi 5 prosenttiin. Kolmannen alennetun 5 prosentin arvonlisäverokannan käyttöönotto edellyttää, että Suomen valtio notifioi verokannan käyttöönoton EU:lle.
Matkailun kokonaiskysynnästä noin 70 prosenttia on kotimaista kysyntää, joten meillä kaikilla on mahdollisuus antaa oma panoksemme kannattamalla kotimaista matkailuelinkeinoa pandemian laantuessa. Toimittaja Riku Rantalaa lainaten (HS 28.3.2020): ”Tästä koettelemuksesta (koronaviruspandemia) meidät voi pelastaa suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Ja siitä voimme kaikki pitää jatkossa huolta muun muassa niin, että kriisin jälkeen teemme vuoden 2020 ja 2021 matkamme ainoastaan kotimaassa, käyttäen suomalaisia palveluita. Vaikka kilometrin päähän, jos ei pidemmälle. Ketkä ovat mukana?”
