Kansainväliset matkailijamäärät kasvoivat YK:n maailman matkailujärjestö UNWTO:n ennakkotietojen mukaan maailmanlaajuisesti yli 900 miljoonaan vuonna 2022. Määrä oli yli kaksinkertainen edellisvuoteen nähden. Kansainvälisen matkailun koronapandemiasta toipumista tarkasteltaessa on kuitenkin syytä tehdä vertailua pandemiaa edeltäneeseen aikaan. Vuoteen 2019 nähden vuoden 2022 kansainväliset matkailijamäärät olivat 37 prosenttia alemmalla tasolla. Euroopassa määrä oli viidenneksen pienempi kuin vuonna 2019.
Matkailun kannalta kuluvan vuoden odotuksiin sisältyy maailmanlaajuisesti edelleen suurta epävarmuutta. Koronapandemia on osoittanut laantumisen merkkejä, mutta Venäjän mielivaltainen sota Ukrainassa tulehduttaa edelleen maailmanpoliittista tilannetta. Sodan välittömät ja välilliset vaikutukset näkyvät surullisina ihmiskohtaloina ja maailmantalouden heikkoina kasvunäkyminä.
UNWTO:n ennusteissa kansainväliset matkailumäärät jäisivät tänä vuonna 5–20 prosenttia jälkeen pandemiaa edeltäneestä tasosta.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 Suomen majoitusliikkeissä oli yhteensä 21,9 miljoonaa yöpymistä. Määrä oli lähes 26 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021, mutta vuoteen 2019 nähden noin viisi prosenttia alemmalla tasolla. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisten määrissä rikottiin viime vuonna ennätyksiä. Kotimaisten yöpymisten määrä, noin 17 miljoonaa, oli noin kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.
Ulkomaisissa yöpymisissä jäätiin noin 30 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Suomelle tärkeistä matkailumaista Ranskasta (-4 %), Alankomaista (-6 %) ja Britanniasta (-11 %) tulevien matkailijoiden yöpymiset olivat lähimpänä vuoden 2019 määriä. Suurin vähennys tapahtui luonnollisesti venäläisten yöpymisissä (-82 %).
Kysynnän riittämättömyys huolettaa
EK:n tammikuun lopulla julkaiseman suhdannebarometrin mukaan globaalin talouden yllä leijuu nyt poikkeuksellisen paljon jännitystä, mutta viime syksyn pahimmat pelot talouden suhteen ovat vähentyneet. Suomessa elinkeinoelämän arviot suhdannetilanteesta heikkenivät viime vuoden lopussa. Myönteistä kuitenkin on, että talouden pahimpien uhkakuvien toteutuminen näyttää entistä epätodennäköisemmältä esimerkiksi laskeneiden energian hintojen vuoksi.
Käsillä oleva kriisi on koetellut niin yrityksiä kuin kotitalouksiakin. Kustannusten noustessa kysyntä on vähentynyt, ja sen riittämättömyys on noussut entistä suuremmaksi kasvun esteeksi yrityskentässä. Jopa 40 prosenttia yrityksistä raportoi riittämättömästä kysynnästä aiheutuvia ongelmia. Samaan aikaan työvoiman saatavuusongelmat ovat helpottaneet.
Palvelualoilla suhdannetilanne on edelleen heikentynyt. Suhdannenäkymiä mittaava saldoluku on sen sijaan noussut hieman ylöspäin syksystä koko elinkeinoelämän tavoin. Myynti on jatkanut kasvuaan loppuvuoden aikana, ja odotukset tulevaisuuden suhteen ovat varovaisen myönteiset. Kysynnän riittämättömyys on suurin myynnin kasvun este. Työvoiman saatavuusongelmat ovat helpottaneet viime syksystä, mutta yhä varsin suuri osuus vastaajista raportoi haasteista sen suhteen. Odotukset työllisyyden kehittymisen osalta ovat alavireiset. Voimakas kustannusten nousu heikentää edelleen palvelualojen kannattavuutta.
Mara-alan odotukset yhä matalalla
Barometrin mukaan matkailu- ja ravintola-alan suhdannetilanne pysyi normaalia heikompana. Alan suhdannenäkymissä on marginaalista piristymistä, mutta edelleen odotukset lähitulevaisuudesta ovat harmaat. 2023 tammikuussa näkymien saldoluku oli -36, kun se vuoden 2022 lokakuussa oli -43. Paranevia suhdanteita lähitulevaisuudelle odotti viisi prosenttia vastaajista, mutta 41 prosenttia ennakoi tilanteen heikkenevän. Yritykset odottavat lähes yksimielisesti kustannusten nousevan lähikuukausina.
Työvoiman saannissa oli edelleen haasteita tammikuussa, sillä 41 prosenttia alan yrityksistä koki ammattityövoiman puutteen myynnin kasvun esteenä. Riittämätön kysyntä oli aiempaa vakavampi myynnin kasvun este. Vuoden 2023 alussa riittämätön kysyntä vaivasi 57 prosenttia yrityksistä, kun vuoden 2022 lokakuussa vastaava luku oli 38 prosenttia.
