Koulujen kesälomat alkavat Suomessa perinteisesti kesäkuun alussa ja loppuvat elokuun alkupuolella. Työssäkäyvien kesälomat alkavat pääosin vasta juhannuksena tai sen jälkeen. Elokuut ovat olleet Suomessa viime aikoina yhä lämpimämpiä ja keskimäärin lämpimämpiä kuin kesäkuut.
Suomelle tärkeillä matkailun markkina-alueilla Keski- ja Etelä-Euroopassa loma-ajat painottuvat elokuulle ja osin syyskuulle. Suomen koulujen kesälomien ajoitus hiljentää kotimaanmatkailun elokuun alussa. Monissa yrityksissä kesätyöntekijöiden saaminen riippuu siitä, miten koululaisia ja opiskelijoita on käytettävissä.
Taloustutkimus ja Haaga-Helia toteuttivat MaRan ja PAMin toimeksiannosta tutkimukset koululaisten kesälomien siirron vaikutuksista. Taloustutkimus selvitti suomalaisten kuluttajien näkemykset ja Haaga-Helia vastaavasti suomalaisten matkailu- ja ravintola-alan yritysten arviot koululaisten kesälomien alkamisajankohdan siirtämisestä muutamalla viikolla siten, että loma alkaisi juhannuksena ja loppuisi elokuun lopussa.
Kuluttajaselvityksessä tavoitteena oli lisäksi selvittää, lisäisikö koululaisten kesälomien siirto omaa tai perheen matkailua Suomessa ja jos lisäisi, mihin kohteisiin matkailu suuntautuisi.
Kesälomien siirrolla on laaja yhteiskunnallinen vaikutus, mutta Haaga-Helian tekemässä yritysselvityksessä tarkastellaan siirron vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alan liikevaihtoon ja työllisyyteen.
Tässä artikkelissa esitettävät yritysselvityksen tulokset ovat alustavia. Yksityiskohtaisemmat tulokset kesäloman siirron vaikutuksista muun muassa yritysten euromääräiseen liikevaihtoon ja työntekijämääriin julkaistaan myöhemmin vuoden 2025 aikana.
Yli puolet kuluttajista kannattaa siirtoa
Kuluttajaselvityksen tulokset osoittavat, että selkeästi suurempi osa suomalaisista (18–64-vuotiaat) kannattaa koulujen kesälomien siirtämistä nykyisestä muutamalla viikolla kuin vastustaa sitä, olettaen, että kesäloman pituus säilyy samana. Reippaasti yli puolet (57 %) suomalaisista puoltaa (on täysin tai melko samaa mieltä) kesäloman siirtoa, vajaa viidennes ei osaa muodostaa kantaansa ja neljännes vastustaa kesäloman siirtoa.
Ikäryhmittäin ja sukupuolittain tarkasteltuna 35–54-vuotiaat miehet kannattavat kesälomien siirtoa selvästi useammin kuin vastaavan ikäiset naiset. 35–54-vuotiaat naiset kannattavat ikäryhmistä vähiten kesälomien siirtoa, ja myös kielteisesti siirtoon suhtautuvia on eniten tämän ikäryhmän naisissa. Alueittain tarkasteltuna eniten kannatusta kesäloman siirto saa Helsinki-Uusimaa-suuralueella, mutta kannatus yltää tasaisesti yli 50 prosentin myös muilla suuralueilla. Kaikkiaan noin kolmannes suomalaisista arvioi, että kesäloman siirto lisäisi Suomessa tapahtuvaa matkailua.
Yritykset ennustavat myönteistä vaikutusta talouteen
Yritysselvityksen alustavat tulokset osoittavat, että koululaisten kesälomien siirrolla ennakoidaan olevan myönteisiä vaikutuksia erityisesti elokuussa. Matkailualan yrityksistä kolme neljästä (76 %) kannattaa kesälomien siirtämistä eteenpäin muutamalla viikolla. Vain 13 % yrityksistä vastusti lomien siirtämistä eteenpäin. Joka kymmenes ei osannut ottaa kantaa.
Vastaajista suurin osa ennustaa, että koululaisten lomien siirto vaikuttaisi positiivisesti yritysten talouteen erityisesti elokuun liikevaihdon kasvun ja tasaisemman asiakasvirran kautta. Elokuun liikevaihto kasvaisi muun muassa paremman kapasiteetin hyödyntämisen, kokouskaupan lisääntymisen ja kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvun vuoksi. Kesälomien siirron suurimpien vaikutusten liikevaihtoon ennakoidaan tulevan elokuulle, jolloin liikevaihdon kasvua ennakoi yli 70 % kaikista yrityksistä. Kesäkuun osalta 27 % yrityksistä ennakoi liikevaihdon kasvua, 22 % taas sen laskua.
Yrityksistä jopa puolet ennakoi, että elokuun aukioloajat laajenisivat, jos koululaisten kesälomaa siirretään muutamalla viikolla eteenpäin. Noin joka kymmenes yrityksistä ennakoi, että kesäkuussa aukioloajat supistuisivat lomasiirron takia. Toimialoista aukioloajat laajentuisivat erityisesti huvi- ja virkistysalan yrityksissä.
Vastaajista lähes puolet ennakoi positiivisia vaikutuksia henkilöstöön kesälomasiirron seurauksena, sillä merkittävä osa työstä ja asiakasvirrasta vaihtuisi alkukesästä elokuulle. Elokuussa tarvittaisiin enemmän henkilöstöä. Kesäloman siirtämisen muutamalla viikolla eteenpäin ei ennakoida vaikuttavan vakinaisen henkilökunnan lukumäärään kesäkuun ja heinäkuun osalta. Joka kymmenes vastaaja ennusti henkilökunnan määrän kasvavan ja joka kymmenes puolestaan vähenevän. Sen sijaan elokuussa henkilöstön määrän ennakoidaan kasvavan merkittävästi: 10 % vastaajista ennakoi erittäin paljon kasvua ja 32 % melko paljon. Kasvua ennakoivia oli yhteensä 42 % kaikista vastaajista.
