Kantar selvitti MaRan toimeksiannosta ravintolaruokailun trendejä vuoden 2024 syksyllä. Ravintolaruokailun trenditutkimusraportin mukaan 81 prosenttia kyselyyn vastanneista kuluttajista oli nauttinut ravintolaruokaa vähintään kerran kahden viikon aikana. Osuus ylittää prosenttiyksiköllä vuoden 2022 tason ja on tällä hetkellä ennätysmäisen korkea.
Kun katsotaan ajassa reilu pari vuosikymmentä taaksepäin, ravintolapalvelujen käytössä on nähtävissä merkittävä positiivinen muutos: vuonna 2000 kuluttajista vain 44 prosenttia oli aterioinut ravintoloissa edeltäneen kahden viikon aikana, kun vuonna 2024 vastaava osuus oli lähes tuplaantunut.
Kuitenkaan ravintola-aterioiden määrällä mitattuna ei olla vielä päästy koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Niin tänä vuonna kuin myös 2022 ravintoloissa nautittujen tai sieltä noudettujen/tilattujen aterioiden keskiarvo kahdessa viikossa oli 3,3. Vuonna 2018 keskiarvo oli 3,6.
Henkilöstöravintolat toipumassa
Viimeksi valittu ruokailupaikka oli edelleen tavallisimmin ruokaravintola, vaikka sen suosio laski hieman edellisestä mittauskerrasta. Ravintolatyypeistä suhteellisesti suurin nousu on tapahtunut henkilöstöravintoloissa, vaikka pandemiaa edeltäneeseen tasoon on vielä matkaa. Koronarajoitukset, etäopiskelu ja etätyön yleistyminen vuosina 2020 ja 2022 verottivat erityisesti henkilöstöravintoloiden asiakasmääriä. Etätyöt näkyvät edelleen henkilöstöravintoloiden asiakasmäärissä etenkin työviikon alussa ja lopussa.
Opiskelijaravintoloiden suosiossa tapahtui selvä nousu jo vuonna 2022, ja vuonna 2024 pysyttiin samalla tasolla.
Valintaperusteissa pieniä muutoksia
Ravintolan laatu ja sijainti ovat vuosien varrella vuorotelleet tärkeimpänä ruokailupaikan valintakriteerinä. Tänä vuonna sijainti nousi ykköspaikalle. Valintaperusteista osuuttaan nostivat sijainnin lisäksi muun muassa kanta-asiakaskortin käyttömahdollisuus ja työnantajan järjestämä sopimusruokailu.
Ruokapaikan edullinen hintataso oli edelleen valintakriteerien kärkipäässä, mutta sen osuus laski hieman – toisin kuin edellisellä mittauskerralla. Vuoden 2022 syksyllä yleisen hintatason raju nousu näkyi hintamielikuvan merkityksen korostumisena ruokapaikan valinnassa.
Kokolihapihvin suosio puolittunut
Pääruoaksi valitaan edelleen useimmiten hampurilainen, kana- tai linturuoka tai pizza. Kuitenkin sekä hampurilaisen että kana- tai muun linturuoan osuus viimeisimmällä kerralla syötynä ateriana on laskenut vuodesta 2020 lähtien. Hampurilaisen suosiossa oli selvä piikki pandemia-aikana, ja nyt on palattu samalle tasolle kuin ennen vuotta 2020.
Kokolihapihvin suosio koki jo pandemia-aikana kolauksen ja on puolittunut vuoden 2018 tasosta. Kasvisruoat sekä pasta- tai muu makaroniruoka kasvattivat hieman suosiotaan. Myös toivomuksissa laajemmasta ruokalajitarjonnasta kasvisruoan ja pastan osuudet kasvoivat eniten.
Paikan päällä syöminen lisännyt suosiotaan
Kuluttajista 75 prosenttia söi viimeisimmän ateriansa paikan päällä ravintolassa, vajaa viidennes otti aterian mukaan ja kahdeksan prosenttia käytti ravintolaruoan kuljetuspalvelua.
Ravintolassa syöneiden osuus nousi ja aterian mukaan ottaneiden laski. Ulkopuolista tai ravintolan omaa kuljetuspalvelua käyttäneiden osuus nousi vain prosenttiyksiköllä vuodesta 2022. Ravintolassa paikan päällä syömisen suosio kasvoi myös vuonna 2022. Vuonna 2020 se sukelsi ennätysmäisen alhaiselle tasolle koronapandemian kurimuksessa.
Ennen vuotta 2020 ravintolassa paikan päällä syöneiden osuus oli noin 90 prosenttia. Tuon tason saavuttaminen ei liene enää mahdollista, sillä vaikka ravintolaruoan toimituspalvelun suosion kasvu on viime vuosina ollut maltillista, on se silti ottanut oman paikkansa yhtenä ravintolaruoan hankkimismuotona varsinkin isommissa kaupungeissa.
Kuljetuspalveluiden suosio tasaantunut
Ravintolaruoan kuljetuspalvelujen käyttö sai koronapandemian aikana luonnollisen kasvusysäyksen, mutta nyt on nähtävissä selvä tasaantuminen. Kuluttajista peräti 39 prosenttia ilmoitti, että ei käyttänyt edellis- eikä tänä vuonna ravintolaruoan kuljetuspalveluja.
Noin kolmannes kertoi käyttävänsä ravintolaruoan kuljetuspalveluja saman verran kuin vuotta aiemmin. 10 prosenttia vastaajista käytti kuljetuspalveluja enemmän kuin vuosi sitten ja 16 prosenttia oli vähentänyt niiden käyttöä.
Ikäluokittaiset erot korostuvat erityisen paljon kuljetuspalvelujen suosimisessa. Alle 25-vuotiaista yli viidennes käytti nyt ravintolaruoan kuljetuspalveluja enemmän kuin vuotta aiemmin, kun kuljetuspalveluita toiseksi eniten käyttäneessä ikäluokassa (25–34-vuotiaat) osuus jäi kymmeneen prosenttiin.
Käteisen käyttö yhä harvinaisempaa
Käteisen merkitys maksuvälineenä on ollut laskussa jo pidemmän aikaa niin ravintoloissa kuin muuallakin. Vielä vuonna 2018 käteistä käytettiin noin joka viidennessä ravintolaostossa, mutta vuonna 2020 osuus laski 10 prosenttiin, ja tänä vuonna osuus oli enää kahdeksan prosenttia. Korona-aika vauhditti siirtymistä pois käteisen käytöstä. Maksuvälineistä erityisesti luottokorttia käytettiin aiempaa enemmän.
Seuraavan puolen vuoden aikana kuluttajat arvioivat käyttävänsä ravintolapalveluja paikan päällä pääosin samaan tapaan kuin nykyisin sekä päivä- että ilta-aikaan.
Päiväaikaan 68 prosenttia kuluttajista aikoo aterioida ravintoloissa yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Kahdeksan prosenttia aikoo käydä ravintoloissa nykyistä enemmän ja yksitoista prosenttia nykyistä vähemmän. Nuorin ikäryhmä, alle 25-vuotiaat kuluttajat, aikoo käydä selvästi keskimääräistä enemmän ravintoloissa niin päivä- kuin ilta-aikaan. Keskimäärin seitsemän prosenttia aikoi lisätä ravintolakäyntejä iltaisin, mutta alle 25-vuotiaissa osuus nousi kahteentoista prosenttiin. Vuoteen 2022 verrattuna kuluttajien aikomukset eivät juuri ole muuttuneet.
Fakta; Mikä tutkimus?
Ravintolaruokailun trenditutkimuksessa selvitetään ravintolapalveluiden käytössä tapahtunutta kehitystä. Tutkimuksen toteutti MaRan toimeksiannosta Kantar. Tutkimus sisältää tietoa ravintolaruokailusta vuodesta 2000 alkaen. Vuoden 2024 kysely perustui 2126 suomalaisen 15–69-vuotiaan kuluttajan haastatteluun.
