09.12.2020
Talous
Tuoreimman ravintolaruokailun trenditutkimuksen mukaan 75 prosenttia vuoden 2020 kyselyyn vastanneista kuluttajista oli aterioinut ravintolaruokaa edeltäneen kahden viikon aikana vähintään kerran. Tässä kehityksessä oli hieman pudotusta vuoteen 2018, jolloin prosenttiosuus oli 79.
Koronapandemia vaikutti luonnollisesti ravintolakäyntien tiheyteen, sillä tutkimuksen toteuttamisen aikaan ravintoloihin kohdistui asiakaspaikkamäärien ja anniskeluaikojen rajoituksia. Lisäksi voimassa oli matkustusrajoituksia sekä etätyö- että etäopiskelusuosituksia. Esimerkiksi kuusi vuotta aiemmin 67 prosenttia ruokaili säännöllisesti ravintoloissa.
Käteisen käyttö puolittui, paikan päällä ruokailu väheni
Käteisen merkitys maksuvälineenä on ollut laskussa viime vuosina niin ravintoloissa kuin muuallakin. Korona-aika vauhditti siirtymistä pankkikorttien käyttöön, ja käteisen käyttö ravintolaostoissa laski 21 prosentista 10 prosenttiin. Myös lounassetelien ja -korttien käyttö lisääntyi.
Kuluvan vuoden erikoislaatuisuus näkyy myös siinä, että aterioita nautittiin ravintoloissa paikan päällä huomattavasti aiempaa harvemmin. Kahdella edellisellä mittauskerralla kuluttajista noin 90 prosenttia söi viimeisimmän aterian ravintolassa, mutta nyt osuus laski 68 prosenttiin. Siten lähes kolmannes kuluttajista otti aterian mukaan tai se toimitettiin heille kuljetuspalvelua käyttäen.
Henkilöstöravintolat ovat yksi ravintolasektorin pahiten koronasta kärsineistä toimialoista. Tämä näkyi myös kyselyssä, kun tiedusteltiin viimeisimmän ruokailupaikan tyyppiä.
Henkilöstöravintolat kasvattivat vielä vuonna 2018 reippaasti osuuttaan, mutta vuonna 2020 suunta oli alaspäin. Yleisin ruokailupaikka oli ruokaravintola, à la carte tai muu, mutta suhteellisesti suurimmat nousut koettiin jonkun maan ruokaan erikoistuneissa ravintoloissa ja liikenneasemaravintoloissa.
Ruoan laatu tärkein ruokailupaikan valintaperuste
Aterioinnin ajankohtaa kysyttäessä vastauksista kävi ilmi lounasruokailun osuuden väheneminen etätyöskentelyn lisäännyttyä. Vastaavasti päivällisen ja illallisen osuudet nousivat. Aamiaisen osuus kaikista aterioinneista kääntyi laskuun ja oli nyt vain yhden prosentin suuruinen. Tähän suuntaukseen vaikutti ainakin hotelliyöpymisten määrän väheneminen. Tilastokeskuksen mukaan kotimaiset hotelliyöpymiset vähenivät 31 prosenttia vuoden 2020 tammi–syyskuussa.
Ruoan laatu palasi yhden välikauden jälkeen tärkeimmäksi ruokailupaikan valintaan vaikuttavaksi tekijäksi. Valintaperusteista osuuttaan nostivat laadun lisäksi muun muassa tietyn ruokalajin saanti ja ravintolan maine tai imago. Ravintolan sijainnin osuus laski, joten se putosi kärkisijalta toiseksi tärkeimmäksi perusteeksi. Edullinen hintataso on edelleen yksi tärkeimmistä valintaperusteista, mutta sen merkitys valintakriteerinä laski huomattavasti. Myös ruokalistan monipuolisuus menetti osuuttaan valinnan perusteena.
Pääruoaksi valitaan useimmiten hampurilainen, kana- tai linturuoka tai pizza. Pizzan ja hampurilaisen suosio kasvoi voimakkaimmin, ja vastaavasti kokolihapihvin sekä muun kokoliharuoan kannatus koki suurimman pudotuksen.
Ravintolapalveluja halutaan käyttää jatkossa entiseen tapaan
Tämänvuotisessa ravintolaruokailun trenditutkimuksessa oli mukana kaksi ajankohtaista teemakysymystä, joilla pyrittiin hahmottamaan kuluttajien näkemyksiä ravintolapalvelujen käytön mahdollisista muutoksista koronkriisin jälkeisessä maailmassa.
Kuluttajat eivät ole hylkäämässä ravintolapalveluja, sillä lähes kolme neljästä kuluttajasta aikoo käyttää ravintolapalveluja tulevaisuudessa yhtä paljon kuin ennen koronakriisiä. 12 prosenttia aikoo käyttää ravintolapalveluja enemmän kuin ennen koronakriisiä ja 13 prosenttia vähemmän kuin ennen koronakriisiä.
Ravintolaruoan kuljetuspalveluille on tilausta tulevaisuudessakin, sillä 13 prosenttia kuluttajista aikoo käyttää niitä jatkossa enemmän kuin ennen koronakriisiä.
MIKÄ TUTKIMUS?
Ravintolaruokailun trenditutkimuksessa selvitetään ruokailua kodin ulkopuolella ja siinä tapahtuvaa kehitystä. Tutkimuksen toteuttaa MaRan toimeksiannosta Kantar TNS. Tutkimus on toteutettu vuodesta 2004 lähtien kahden vuoden välein ja sitä ennen vuosittain. Vuoden 2020 kysely perustuu 2 108 suomalaisen 15–69-vuotiaan kuluttajan haastatteluun.
