Vuoden 2022 ravintolaruokailun trendi­tutkimukseen osallistuneista kuluttajista 80 prosenttia on aterioinut ravintolaruokaa vähintään kerran kahden viikon aikana. Osuus on selvästi suurempi kuin vuonna 2020, jolloin se oli 75 prosenttia vastaajista. Osuus on suunnilleen samalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa.

Koronapandemia verotti ravintolakäyntien määriä vuonna 2020, jolloin tutkimuksen toteuttamisen aikaan ravintoloihin kohdistui asiakaspaikkamäärien ja anniskeluaikojen rajoituksia. Lisäksi voimassa oli matkustusrajoituksia sekä etätyö- ja etäopiskelusuosituksia.

Kun katsotaan ajassa pari vuosikymmentä taaksepäin, ravintolapalvelujen käytössä on nähtävissä iso positiivinen muutos: vuonna 2000 kuluttajista 57 prosenttia ei ollut ruokaillut ravintoloissa edeltäneen kahden viikon aikana, kun vuonna 2022 vastaava osuus on enää 20 prosenttia.

Opiskelijaravintoloiden suosiossa isoin loikka ylöspäin

Vuonna 2022 yleisin ruokailupaikka on edelleen ruokaravintola, mutta suhteellisesti suurin nousu on koettu opiskelijaravintoloissa. Koronarajoitukset ja etäopiskelusuositukset verottivat vuonna 2020 erityisen paljon käyntejä opiskelijaravintoloissa. Se näkyy osaltaan vuonna 2022 opiskelijaravintoloiden suosion kohoamisena. Aineistossa on myös hieman aiempaa enemmän vastaajia, joiden ammattiasema on opiskelija.

Henkilöstöravintolat kasvattivat vielä vuonna 2018 reippaasti osuuttaan, mutta vuonna 2020 suunta oli alaspäin. Vuonna 2022 osuus ei ole lähtenyt palautumaan koronaa edeltävälle tasolle.

Kuluttajista 73 prosenttia on syönyt viimeisimmän ravintola-ateriansa paikan päällä, viidennes on ottanut aterian mukaan ja seitsemän prosenttia on käyttänyt ravintolaruoan toimituspalvelua. Ravintolassa syöneiden osuus on noussut ja aterian mukaan ottaneiden osuus laskenut. Ruoan toimituspalvelua tai ravintolan kuljetuspalvelua käyttäneiden osuus, seitsemän prosenttia, on pysynyt samalla tasolla kuin vuonna 2020.

Käteisen merkitys maksuvälineenä on ollut laskussa viime vuosina niin ravintoloissa kuin muuallakin. Vielä vuonna 2018 käteistä käytettiin noin joka viidennessä ravintolaostossa. Vuonna 2020 osuus laski 10 prosenttiin, ja tänä vuonna osuus on enää yhdeksän prosenttia. Korona-aika  vauhditti siirtymistä pois käteisen käytöstä.

Sijainti ja laatu tärkeimmät valintaperusteet

Ruoan laatu ja ravintolan sijainti ovat vuosien varrella vuorotelleet tärkeimpänä ruokailupaikan valintakriteerinä. Tänä vuonna on sijainnin vuoro nousta ykköspaikalle, mutta laatu on lähes yhtä tärkeä ruokailupaikan valintaan vaikuttava tekijä.

Valintaperusteista osuuttaan on nostanut sijainnin lisäksi erityisesti ruokapaikan edullinen hintataso. Kuluvana vuonna koettu yleinen hintatason raju nousu näkyy luonnollisesti hintamielikuvan merkityksen korostumisena toimialasta riippumatta.

Koronaepidemia harvensi ihmisten fyysisiä kohtaamisia, mikä näkyy jossain määrin edelleen. Tämä selittänee ainakin osittain sitä, että palvelun ystävällisyys ja henkilöstön palvelualttius esiintyvät ruokailupaikan valintaperusteena aiempaa harvemmin.

Pääruoaksi valitaan edelleen useimmiten hampurilainen, kana- tai linturuoka tai pizza. Pizzan ja hampurilaisen suosio on pysynyt lähes ennallaan. Kokolihapihvin suosio koki pandemia-aikana kolauksen ja on edelleen selvästi jäljessä vuoden 2018 tasosta.

Kasvisruokien osuus on noussut lievästi. Se saattaa liittyä kasvisruoan suosion yleiseen lisääntymiseen tai siihen, että opiskelijaravintola on mainittu aiempaa useammin viimeisimpänä ruokailupaikkana.

Ravintoloissa aiotaan käydä nykyiseen tahtiin

Seuraavan puolen vuoden aikana kuluttajat arvioivat käyttävänsä ravintolapalveluja paikan päällä pääosin samaan tapaan kuin nykyisin sekä päivä- että ilta-aikaan.

Päiväaikaan kaksi kolmesta kuluttajasta aikoo käyttää ravintolapalveluja yhtä paljon kuin tällä hetkellä. Yhdeksän prosenttia aikoo käyttää ravintolapalveluja nykyistä enemmän ja kahdeksan prosenttia nykyistä vähemmän.

Vuoden 2020 tutkimuksessa vastaajat arvioivat ravintolaruoan kuljetuspalvelujen käytön kasvavan tulevaisuudessa. Tänä vuonna 18 prosenttia kuluttajista on käyttänyt ravintolaruoan kuljetuspalveluja enemmän kuin ennen koronakriisiä. Kolmannes on käyttänyt kuljetuspalveluita yhtä paljon kuin ennen koronakriisiä. Kahdeksan prosenttia on vähentänyt kuljetuspalvelujen käyttöä, ja 36 prosenttia ei ole käyttänyt näitä palveluita koronakriisin aikana eikä nykyisin.