MaRa toteutti syyskuussa kaksi koronakriisin vaikutuksiin liittynyttä kyselyä. Syyskuun alkupuolella tehty ensimmäinen kysely oli suunnattu koko toimialalle, ja siinä selvitettiin yritysten tulevaisuuden näkymiä myynnin ja työllisyyden osalta. Kyselyyn saatiin 782 vastausta MaRan viideltätoista toimialalta.
Näkymät vuoden loppuun asti ovat varsin synkkiä. Noin 70 prosenttia jäsenyrityksistä arvioi liikevaihtonsa alenevan vähintään 30 prosenttia syys–joulukuussa. 15 prosenttia MaRan jäsenyrityksistä arvioi olevansa konkurssiuhan alla kuuden kuukauden kuluttua kyselyajankohdasta. Vielä kesäkuussa osuus oli 10 prosenttia.
Vain 13 prosenttia yrityksistä katsoi toimintansa olevan kannattavaa ensi vuoden alussa. Myös alan henkilöstö on tiukoilla pitkään jatkuneiden lomautusten vuoksi. 57 prosenttia yrityksistä arvioi lomauttavansa syys–joulukuun aikana ainakin jonkin verran työntekijöitään. 3 prosenttia arvio yrityksen olevan kokonaan suljettu.
Toimialoittainen tarkastelu osoitti, että vaikeimmassa asemassa ovat ohjelmapalvelualan yritykset. Niistä lähes 80 prosenttia arvioi menettävänsä yli 80 prosenttia liikevaihdostaan syys–joulukuussa edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Myös huvipuistojen ja kongressikeskusten sekä messujen lähinäkymät ovat synkät, sillä noin 70 prosenttia yrityksistä arvioi liikevaihdon supistuvan loppuvuodesta vähintään 70 prosenttia.
Uudet rajoitukset ajavat yrityksiä kuilun pohjalle
Hallitus päätti erittäin ankarista yöravintoloiden liiketoiminnan rajoituksista syys–lokakuun vaihteessa. Hallituksen päätös lopettaa anniskelu kello 24 ja ravintoloiden sulkeminen kello 1 vähensivät yökerhojen myyntiajan käytännössä yhteen tuntiin.
MaRan syyskuun lopulla tekemään jäsenkyselyyn uusista rajoituksista vastasi 730 jäsenyritystä. Tulokset osoittavat, että yli 40 prosentilla pubeista ja yökerhoista myynti alenee vähintään puolet uusien rajoitusten vuoksi. Niillä on erittäin kielteiset vaikutukset myös yöravintoloiden työntekijöiden asemaan, sillä lähes 40 prosentissa yrityksistä henkilöstö supistuu ainakin puolella.
Uudet rajoitukset kohdistuvat hyvin voimakkaasti isoimpiin yöravintoloihin. Yli 500 työntekijän ravintolayritysten liikevaihto vähenee yli 90 prosentilla, jolloin niiden liiketoiminta ei käytännössä ole enää mahdollista.
Hallitus päätti myös, että koronaviruksen kiihtymisvaiheessa ravintoloiden anniskelu tulee lopettaa kello 22 ja ravintolat tulee sulkea kello 23. Lisäksi asiakaspaikoista saa olla tuolloin käytössä enintään 50 prosenttia maksimimäärästä. Nämä rajoitukset koskevat myös ruokaravintoloita, kahviloita, henkilöstö- ja opiskelijaravintoloita, hotellien aamiaisravintoloita sekä liikenneasemien ravintoloita, joissa ei ole ollut koronatartuntoja.
MaRan jäsenkyselyn mukaan yksin asiakaspaikkamäärien leikkaaminen puoleen vähentää yritysten liikevaihtoa ainakin 40 prosenttia hieman yli puolessa ravintoloista. Vain kuusi prosenttia yrityksistä kertoi, että se ei vaikuta liikevaihtoon lainkaan.
Pandemian vaikutukset Suomen matkailukysyntään
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019.
Työ- ja elinkeinoministeriö laati syyskuun alussa matkailukysynnän kehitystä kuvaavat arviot vuosille 2020 ja 2021 yhdessä Visit Finlandin, Tilastokeskuksen, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Suomen Matkailualan liitto SMAL ry:n kanssa.
Niiden mukaan vuonna 2020 matkailijoiden kulutus Suomessa supistuu vähintään 40 prosenttia, joten matkailukysynnän arvosta leikkautuu noin 7–7,5 miljardia euroa. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2023 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Koronakriisi leikkaa arvion mukaan ulkomaisesta matkailukysynnästä lähes 70 prosenttia eli 3,3–3,5 miljardia euroa. Se on merkittävä osuus Suomen palveluviennistä, josta matkailu muodosti 16 prosenttia aiempina vuosina ja oli näin kolmanneksi merkittävin palveluviennin ala. Matkailuvienti on viimeisten vuosien ajan ollut vahvassa kasvussa. Matkailuvientiä on ulkomaalaisten matkailusta Suomeen jäävä raha.
Suomen matkustustase on perinteisesti ollut suuresti alijäämäinen. Ensimmäistä kertaa vuoden 1981 jälkeen matkustustase näyttää kuluvana vuonna tasapainottuvan ja jäävän jopa ylijäämäiseksi. Surullista kuitenkin on, että tasapainottuminen tapahtuu kokonaiskysynnän vähenemisen myötä ja negatiiviset vaikutukset yritysten kannattavuuteen, työllisyyteen ja aluetalouteen ovat isot.
